Kylmäaineiden murrosta kannattaa seurata

Kylmäaineissa on meneillään murros, jonka kehityksestä niin kylmälaitteiden omistajien kuin kylmäalan ammattilaistenkin kannattaa olla kiinnostunut. Tukkuliike Combi Coolin myyntipäällikkö Riina Lönnblad huomauttaa, että monet nyt käytössä olevat kylmäaineet rajautuvat tulevaisuudessa pois valikoimista, kun markkinoille tuotavien kylmäaineiden keskimääräistä GWP-arvoa on laskettava ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

”Koska kyse on yleensä pitkäaikaiseen käyttöön suunnitelluista kylmälaitteista, kylmäaineeksi kannattaa valita alhaisen ilmastolämmitysvaikutuksen omaavia aineita tai seoksia”, Lönnblad sanoo.

Kylmäaineiden kirjo laajenee jatkuvasti

Uusia, yhä parempia ja entistä matalamman GWP-arvon kylmäaineita ja niiden seoksia tulee markkinoille jatkuvasti. Ne tarjoavat ratkaisuja kohteisiin, joihin ammoniakin, hiilidioksidin tai propaanin kaltaiset luonnolliset kylmäaineet eivät syystä tai toisesta sovellu.

Lönnbladin mukaan käytännön haaste on kylmäaineiden moninaisuus erityisesti uusissa HFO-aineissa. Harmonisointi olisi hänestä paikallaan. Ei ole mielekästä, että samoihin käyttötarkoituksiin kehitetään koostumukseltaan vain hieman toisistaan eroavia seoksia. ”Näin suuri valikoima erilaisia kylmäaineita ei ole järkevää niin tuotannon, varastoinnin kuin huollonkaan suhteen.”

Tästä aiheutuu päänvaivaa esimerkiksi huoltoliikkeille, sillä huoltoautoissa ei ole tilaa rajattomalle määrälle kylmäainepulloja. ”Kaikkien kannalta olisi järkevää, että nykyinen kylmäaineiden kirjo karsiutuisi ja vain tietyt aineet jäisivät käyttöön. Kukaan ei voi kuitenkaan ennustaa, mitkä niistä jäävät jäljelle. Laitevalmistajilla on kehityksessä iso rooli”, Lönnblad sanoo.

Vaikuttaa eniten teollisen kokoluokan kohteisiin

Myös laitevalmistajille uudet kylmäaineet ovat tuoneet runsaasti pohdittavaa. Lämpöpumppuvalmistaja Oilonin tutkimus- ja tuotekehityspäällikkö Matias Keto sanoo, että uusien aineiden vaikutusten arvioinnissa on syytä erottaa kotikäyttöön suunnatut laitteet teollisen kokoluokan lämpöpumpuista.

”Kotitalouksien lämpöpumpuissa kylmäaineen määrä jää pääsääntöisesti sallittujen täytösrajojen alle, joten lämpöpumppuihin ei vaadita merkittäviä muutoksia”, Keto sanoo.

”Muutenkaan kotitalouksien ei tarvitse huolehtia sopivimman kylmäaineen valinnasta. Laitevalmistajat pitävät huolen siitä, että esimerkiksi kylmäaineen saatavuus ja hinta eivät aiheuta ongelmia. Se on välttämätöntä niiden liiketoiminnan kannalta.”

Sen sijaan teollisen kokoluokan lämpöpumpuissa on otettava huomioon alhaisemman GWP-arvon kylmäaineiden erilaiset ominaisuudet. ”Erityisesti niiden turvallinen käyttö laitevalmistuksessa, laitosten suunnittelussa, asennuksissa ja huollossa on tärkeää”, Keto toteaa.

Monet uudet kylmäaineet ovat heikosti syttyviä eli kuuluvat turvaluokkaan A2L. Silloin käytettävien komponenttien, työkalujen ja laitteiden tulee olla A2L-hyväksyttyjä. Alhaisen GWP-arvon mahdollinen syttyvyys vaikuttaa myös laitteiden sijoitteluun ja huollettavuuteen.

”Esimerkiksi kylmäainevuotoihin liittyvät riskit on otettava entistä tarkemmin huomioon, kun kohteissa on oltava mahdollisuus sulkea tiloja, järjestää tietynlainen ilmanvaihto ja huomioitava muutkin EN 378 -standardin mukaiset turvallisuusasiat.”

Kedon mukaan valtaosa A2L-luokan uusista kylmäaineista on tilavuustuotoltaan pienempiä kuin vanhat kylmäaineet. Se on otettava huomioon esimerkiksi laitteistojen putkikoon ja vaihtimien mitoituksessa. ”Painehäviöt on pystyttävä pitämään mahdollisimman pieninä.”

Myös ympäristövaikutuksia hyvä pohtia

Matias Kedon mielestä teollisen kokoluokan kohteissa on hyvä pohtia myös valittavien kylmäaineiden ympäristövaikutuksia. GWP-arvon ohella viime aikoina on keskusteltu julkisuudessa entistä enemmän kylmäaineiden haitallisista vaikutuksista ihmisiin ja luontoon.

”Ympäristöasiat ovat turvaluokkiin verrattuna vaikeampi kysymys, sillä kylmäaineiden ympäristövaikutuksista ei ole täyttä yksimielisyyttä. Tulevina vuosina tulossa on kuitenkin todennäköisesti uutta lainsäädäntöä, joka voi asettaa rajoitteita myös alhaisen GWP-arvon kylmäaineille”, Keto arvioi.

Nyt keskustellaan esimerkiksi tiettyjen kylmäaineiden sisältämistä PFAS-yhdisteistä. Kyse on suuresta joukosta hyvin pitkäikäisiä yhdisteitä tai pysyvistä yhdisteistä, joilla saattaa olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja eliöihin. Esillä on myös PFAS-yhdisteisiin kuuluva TFA, jota syntyy useiden kylmäaineiden hajoamistuotteena ilmakehässä, josta se laskeutuu sateen mukana maahan.

PFAS-yhdisteiden käyttöä on jo vähennetty esimerkiksi paistinpannujen ja leivinpapereiden kaltaisissa kuluttajatuotteissa. Kedon mukaan nähtäväksi jää, rajoitetaanko niiden käyttöä jollakin aikavälillä myös kylmäaineissa.

Kedon mielestä epävarmuudesta huolimatta huolissaan ei tarvitse olla. Ihmisen parhaaksi lainsäädäntöä kuitenkin kehitetään. ”Eivätkä PFAS ja TFA ole akuutisti myrkyllisiä, vaan kyse on pitkäaikaisista vaikutuksista. Joka tapauksessa moni on jo pitkään altistunut niille enemmän paistinpannujen tai hampurilaiskääreiden kuin kylmäaineiden kautta.”

Mitä suhteellisen alhaisen GWP-arvon kylmäaineita kannattaisi sitten murrosvaiheessa valita? Kedon mukaan esimerkiksi R-32 on siinä mielessä kohtalaisen varma valinta, että laitteita on valtavasti käytössä ja niiden määrä kasvaa koko ajan.

Myös esimerkiksi R-410A- ja R-407-sarjan aineet ovat suhteellisen turvallisia valintoja. Niitä käytetään laajassa laitekannassa ja niitä valmistetaan paljon. ”Ne eivät ole katoamassa mihinkään, eikä tilanne ylipäätään minkään kylmäaineen osalta muutu nopeasti.”

Tulevaa kehitystä kannattaa seurata

Myös Riina Lönnblad uskoo, että kylmäainetilanne elää tulevina vuosina. Esimerkiksi R-32:n yleistymisestä huolimatta senkään käytön tulevaisuus ei ole pitkällä aikavälillä kirkossa kuulutettu. ”Voi olla, että tulevaisuudessa R-32 ei olekaan enää sallittu uusissa laitteissa.”

Lönnbladin mukaan tiukennuksia määräyksiin ja lainsäädäntöön on mitä ilmeisemmin tulossa. Uusissa laitteissa kylmäaineiden sallittuja GWP-arvoja todennäköisesti lasketaan. Muutoksia on luvassa myös kylmäaineiden GWP-arvoihin, joita päivitetään uusimpaan tutkimustietoon perustuen, mikä saattaa johtaa nyt rajoitusten piirissä olevien aineiden GWP-arvojen nousuun.

”On hyvä olla tietoinen nykyisen lainsäädännön tuomista muutoksista, mutta on myös hyvä seurata keskustelua mahdollisista uusista kiristyksistä.”

Matias Kedon tavoin myös Riina Lönnblad korostaa, ettei mitään äkkinäisiä muutoksia ole luvassa. Mahdollisiin uusiinkin rajoituksiin on odotettavissa suhteellisen pitkät siirtymäajat.

”Laiteinvestointia suunnitteleva voi miettiä, miten laitteen suunniteltu käyttöaika suhteutuu siirtymäaikoihin. Sitäkin on ehkä hyvä pohtia, voiko tulevien lakimuutosten riskejä vähentää valitsemalla sellaisia kylmäaineita, joihin mahdolliset tulevat rajoitukset eivät kohdistuisi.”