Kohti luonnollisia kylmäaineita
Kylmäaineita koskevista säädöksistä keskeisin F-kaasuasetus tulee muuttamaan kylmäainekenttää entistä rajummin, kun uusi asetus astuu voimaan. Lopulta jäljelle jäänevät vain luonnolliset ja erittäin alhaisen ilmastonlämmitysvaikutuksen kylmäaineet.
Teksti Mika Kapanen
Kylmäaineita koskeva F-kaasuasetus on ollut kesäkuusta 2020 alkaen uudelleentarkasteluprosessissa, jonka perusteella uusi asetusehdotus annettiin 5.4.2022. Aikataulullisesti tavoitteena on, että uusi asetus olisi hyväksyttävissä EU:n parlamentissa ja neuvostossa vuoden 2022 lopussa, jolloin uuden asetuksen vaatimukset voisivat astua voimaan 1.1.2024. Tosin lainsäädäntöprosessin eri vaiheiden keston vuoksi tämä voi myös viivästyä 1.1.2025 saakka.
Taustalla on huomattavan laajoja kokonaisuuksia, kuten EU:n tavoite olla ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä, mikä edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentymistä seuraavien vuosikymmenten aikana. EU on sitoutunut vähentämään päästöjä vähintään 55 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, kun samanaikaisesti energialähteistä uusiutuvan energian osuuden tulisi olla vähintään 40 %.
Ukrainan sota on nostanut painetta nopeuttaa aikataulua fossiilisen energian käytön vähentämiselle ja siitä luopumiselle. Tässä energiamurroksessa ja -muutoksessa on lämpöpumpuille odotettavissa suuri rooli, mikä johtaa kylmäaineiden ja laitteiden kysynnän kasvuun.
Päästöt alas − kiintiöt minimiin
Asetusehdotuksessa F-kaasujen valmistuksen ja maahantuonnin kiintiöitä pienennettäisiin radikaalisti ja vähennysaikataulua sekä nopeutettaisiin että vietäisiin huomattavasti pidemmälle kuin nykyisessä asetuksessa. Esimerkiksi vuoden 2015 lähtötasoon verrattuna vuonna 2024 kiintiö olisi enää 24 % ja 2030 vain 5 %. Ilmastonlämmitysvaikutusta kuvaavalla GWP-arvolla ilmaistuna v. 2024 markkinoille saatettavien kylmäaineiden keskimääräinen GWP-arvo olisi 530, v. 2030 120 ja v. 2050 GWP-arvo olisi enää noin 50.
Ehdotus ei ota huomioon, että kylmäaineiden absoluuttisen määrän (kiloina) tarve tulee kasvamaan, kun lämpöpumppujen määrä ja jäähdytyksen tarve kasvavat. Käytännössä lähes kaikki nyt käytössä olevat HFC-aineet poistuisivat v. 2030–2050 välisenä aikana. Jäljelle jäisivät vain luonnolliset kylmäaineet ja erittäin alhaisen GWP-arvon synteettiset kylmäaineet.
Uusia kieltoja ja pätevyysvaatimusten laajentaminen
Uudet kiellot koskisivat sovelluksia, joissa HFC-aineiden käyttö ei olisi välttämätöntä tai korvaavia kylmäaineita on jo käytössä ko. sovelluksessa. Nyt on esimerkiksi ehdotettu split-tyyppisille ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteille GWP-rajoiksi enintään 150 alle 12 kW laitteille ja enintään 750 yli 12 kW laitteille.
Niin sanottu ”huoltokielto” ei laajenisi koskemaan laajemmin HFC-aineiden käyttöä huollossa. Huoltokielto koskisi edelleen vain jäähdytyslaitteita, mutta täytösraja ehdotetaan poistettavaksi.
Alan järjestöjen huolena on ollut pakollisen koulutuksen ja pätevöinnin puute korvaaville kylmäaineille, kun kuka tahansa saisi käsitellä kyseisiä aineita ja asentaa sekä huoltaa kyseisiä aineita sisältäviä laitteita. Tämä huoli näyttäisi poistuvan uuden asetuksen myötä, tosin liian hitaasti.
KylmäExtra 1/2022
- Pääkirjoitus: Hyvä määräaikaishuolto varmistaa toiminnan jatkuvuuden
- Vihannesten jäähdytys vaatii taitoa ja tarkkuutta
- Kala ui viileässä mereltä kaupan tiskille
- Kauanko tulet toimeen ilman kylmälaitettasi – kaksi päivää vai kuukauden?
- Kylmäaineiden murrosta kannattaa seurata
- Kohti luonnollisia kylmäaineita
- Jäähdytyksen kotikonstit – tehoa vai ei?
- Koulutuspäivät kokosivat taas kuulijat linjoille
- Mestaritason jäätä
- Jääratojen kylmäaineella on väliä
- Hybridiremontti maksaa itsensä
- Suurten lämpöpumppujen kysyntä huipussa
- SKLL:n viestikapula siirtyi Pauli Tarnalle
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen in memoriam
- Alan työt maistuvat sekä konkarille että noviisille
- RekryKoulutuksen kautta kylmäalalle
- Uusi lämpöpumppujen huolto-ohje kertoo olennaisen