Jääratojen kylmäaineella on väliä
Kylmäainevalintaan on syytä paneutua huolella jäähallien kylmälaitosinvestoinneissa. Ammoniakki on energiatehokkain vaihtoehto.
Teksti Dakota Lavento Kuvat Sami Manerus
Vantaan kaupungin liikuntapaikkamestari ja liikuntakiinteistöasiantuntija Sami Manerus on kartoittanut kaupungin jäähallien kylmälaitoksia ja samalla niiden energiankulutusta. Ammoniakkikylmälaitokset eivät tuottaneet yllätyksiä. Suurin yllätys, ellei jopa katastrofi, on Myyrmäen jäähallien erilliset kylmälaitokset. Alkuperäiset kaksi R404A-laitosta korvattiin R449A-laitoksilla harjoitushallissa vuonna 2019 sekä päähallissa vuonna 2021.
Jos käyttäjää kuunneltaisiin, ammoniakki olisi tekojääratojen kylmäkoneistojen kylmäaineeksi Maneruksen mielestä nykyisellään paras valinta. Toisella luonnonkylmäaineella hiilidioksidilla ei vielä päästä yhtä alhaiseen energiankulutukseen.
Ammoniakki energiatehokkain vaihtoehto
Kylmätekniikan opettaja DI Matti Jokela vahvistaa Maneruksen huomiot ja selittää, miksi Myyrmäen hallin kylmäkoneisto on sähkösyöppö verrattuna ammoniakkikoneistoihin.
”Ammoniakin volymetrinen kylmäntuotto on yleisesti käytössä olevista kylmäaineista paras. R449A:lla kylmäkerroin on huomattavasti alhaisempi ja sähköenergiaa kompressorin pyörittämiseen tarvitaan noin 15 prosenttia enemmän.”
”Ammoniakkikoneistossa käytetään yleensä märkähöyrystintä, joka on noin 20–30 prosenttia tehokkaampi kuin kuivahöyrystin. Siinä sisäpuolinen lämmönsiirtokerroin muodostuu suureksi, koska kylmäaineesta vain osa kerrallaan höyrystyy rataputkistoliuosta jäähdyttävässä höyrystimessä. R449A:n kanssa märkähöyrystintä ei voida käyttää”, Jokela jatkaa.
”Alhaisemman höyrystymislämpötilan takia R449A:ta käytettäessä on myös valittava suurempi kompressori, joka kuluttaa sähköä noin 20 prosenttia enemmän.”
”Huonommasta volymetrisestä kylmäntuotosta ja kuivahöyrystimestä johtuen R449A-kylmäjärjestelmän sähkönkulutus on kokonaisuudessaan noin 40 prosenttia suurempi kuin ammoniakkijärjestelmän.”
Merkittävää hankintahinnan eroa samoilla lähtöarvoilla mitoitetuilla järjestelmillä ei ole.
R449A GWP-arvo on korkea, 1397, ja se tulee poistumaan markkinoilta tällä vuosikymmenellä. Sen hintakin on nyt yli kymmenkertainen ammoniakkiin verrattuna ja hinta tulee vain nousemaan.
Jokela painottaa, ettei mitään HFC-kylmäainetta, kuten R449A, tulisi käyttää tekojääratojen kylmäaineena. ”Vaihtoehdot ovat luonnolliset kylmäaineet ammoniakki ja hiilidioksidi. Hiilidioksidi tullee olemaan varteenotettava vaihtoehto erityisesti silloin, kun lauhdelämmön talteenotolle on suuri tarve. Ammoniakki on järkevä, turvallinen ja energiatehokas ratkaisu jo nyt.”
KylmäExtra 1/2022
- Pääkirjoitus: Hyvä määräaikaishuolto varmistaa toiminnan jatkuvuuden
- Vihannesten jäähdytys vaatii taitoa ja tarkkuutta
- Kala ui viileässä mereltä kaupan tiskille
- Kauanko tulet toimeen ilman kylmälaitettasi – kaksi päivää vai kuukauden?
- Kylmäaineiden murrosta kannattaa seurata
- Kohti luonnollisia kylmäaineita
- Jäähdytyksen kotikonstit – tehoa vai ei?
- Koulutuspäivät kokosivat taas kuulijat linjoille
- Mestaritason jäätä
- Jääratojen kylmäaineella on väliä
- Hybridiremontti maksaa itsensä
- Suurten lämpöpumppujen kysyntä huipussa
- SKLL:n viestikapula siirtyi Pauli Tarnalle
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen in memoriam
- Alan työt maistuvat sekä konkarille että noviisille
- RekryKoulutuksen kautta kylmäalalle
- Uusi lämpöpumppujen huolto-ohje kertoo olennaisen