Huollon hinnoittelu haastaa ostajan ja myyjän

Kylmälaitteiden huollon kilpailuttamisessa kannattaa katsoa muutakin kuin hintaa, sillä kylmäliikkeen osaamisella ja resursseilla on keskeinen rooli laitteiden kunnossapidossa ja ennakoivassa huollossa.

Teksti Matti Remes  

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kylmälaitteiden huoltoon on tarvittu aina asiantuntevaa ammattilaista, mutta tekniikan nopea kehitys ja järjestelmien digitalisoituminen edellyttävät kylmäasentajilta entistä rautaisempaa osaamista ja teknisiä valmiuksia. ”Valitettavasti asiakas ei aina ymmärrä, kuinka vaativaa kylmälaitteen ammattitaitoinen huoltaminen on ja mikä huollossa maksaa”, sanoo Jetitek Oy:n toimitusjohtaja Väinö Jaako.

Kylmä 2000 Oy:n toimitusjohtaja Juha Savolainen huomauttaa, että työkalu- ja laitehankinnat, ohjelmistot, huoltopäivystykset ja henkilökunnan jatkuva koulutus ja osaamisen ylläpito ovat kylmäliikkeille isoja kulueriä suhteessa muihin talotekniikan aloihin.

”Ammattikoulusta valmistunut nuori asentaja hallitsee kyllä perinteisen kylmätekniikan, mutta hiilidioksidijärjestelmien kaltaiset uudet asiat eivät ole hallussa. Siksi meidän on koulutettava itse henkilökuntamme. Se maksaa, kun kaveri pyörii aluksi kentällä, eikä tee vielä tuottavaa työtä”, Väinö Jaako toteaa.

Ennakoiva huolto kannattaa

Väinö Jaako korostaa, että määräaikaisista huolloista kiinni pitäminen on ehdottomasti laitteen omistajan etu. Ammattitaitoinen huoltomies pystyy havaitsemaan ennalta monet viat, esimerkiksi vuodot ja sähkökomponenttien kulumisen.

”Käytännön kokemus on opettanut, että kalliit vikakeikat viikonloppuisin ja öisin vähenevät, kun huoltotoimet tehdään ajallaan. Normaalina työaikana huollon tekeminen tulee paljon halvemmaksi.”

Kylmälaitteen omistaja ulkoistaa yleensä määräaikaishuollot kylmäliikkeelle, joka valitaan tarjousten perusteella. Huollon kilpailuttaminen vaatii osaamista, jonka taso vaihtelee Savolaisen mukaan yrityksestä toiseen.

”Osa asiakkaista katsoo toimintaansa pitkällä tähtäimellä. Heille on tärkeää, että työ tehdään kunnolla ja ammattitaitoisesti. Osa tilaajista menee taas lyhytnäköisemmin hinta edellä. Asiakkaan tekninen ymmärrys ei aina määrää lähestymistapaa, mutta pääsääntöisesti paremmin kylmätekniikka ymmärtävät suosivat kestäviä ratkaisuja. Heille laatu merkitsee, eikä halvin hinta ei ole määräävä tekijä.”

Uusista määräyksistä lisää kuluja

Savolainen huomauttaa, että harva ymmärtää, mitä kylmälaitteiden toimintavarmuuden ylläpitoon tarvitaan. ”Kun asiakkaat eivät ymmärrä ja arvosta alan kovia osaamisvaatimuksia, vaativia työaikoja ja työhön liittyvää vastuuta, hintoja on helppo painaa alas.”

Kylmäliikkeiden kannattavuutta koettelee myös se, että isot asiakasyritykset määrittelevät usein enimmäishinnan kylmälaitteiden huolloille. ”Kustannusrakenne on mennyt sellaiseksi, että aika lailla kipukynnyksellä eletään. Isot toimijat sanelevat, kuinka paljon homma saa maksaa”, Jaako sanoo.

Huollon hintapaineita lisäävät F-kaasuasetuksen tuomat uudet lakisääteiset tarkastukset. Esimerkiksi vuotokorjauksen jälkeen laite on käytävä tarkastamassa uudelleen kuukauden sisällä. ”Tieto näistä uusista velvoitteista ei ole vielä tavoittanut kaikkia asiakkaita. Vieläkin saatetaan ajatella, että kyse on kylmäliikkeen keksimästä lisäbisneksestä”, Jaako kertoo.

Huollon kannattavuutta on koetellut myös F-kaasuasetuksen alaisten kylmäaineiden hintojen vaihtelu. ”Huoltosopimuksissa pitää olla nykyisin ehdottomasti klausuuli, jonka mukaan kylmäaineista laskutetaan päivän hinnan mukaan”, Jaako sanoo.

Työn vaativuus saisi näkyä kylmäasentajan palkassa paremmin

Työn ja palvelun oikea hinnoittelu on edellytys sille, että yritys pystyy maksamaan työntekijöilleen kilpailukykyistä palkkaa. Nykyisin kylmäasentajien tuntipalkat ovat pienemmät kuin esimerkiksi sähkö- ja putkiasentajilla. Rakennuslehden vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan ilmastointi- ja jäähdytysasentajien keskiansio on 17,04 euroa tunnilta, kun rakennussähkömies tienaa 18,03 euroa ja putkiasentaja 18,19 euroa tunnilta.

Kylmä 2000 Oy:n toimitusjohtaja Juha Savolainen sanoo, että kylmäasentaja voi tehdä tiliä päivystyksillä ja omalla ahkeruudella. Kylmä 2000 Oy:n toimitusjohtaja Juha Savolainen sanoo, että kylmäasentaja voi tehdä tiliä päivystyksillä ja omalla ahkeruudella. Kokeneen ja osaavan, päivystykseen osallistuvan Kylmäasentajan vuosiansio liikkuukin lisien kanssa 40 000–70 000 euron välillä, mikä on enemmän kuin sähkö- tai putkiasentajalla.

Kylmäalalle pyrkivä asentaja on usein sähkö- tai putkimies ennen kuin hän lisäkouluttaa itsensä kylmäasentajaksi. Lisäkoulutuksen ja osaamisen olisi hyvä näkyä palkkatasossa. Perustuntipalkoissa näin ei vielä ole.

Yritykset ammentavat uutta tutkimushankkeesta

Ruotsi avasi suomalaisille lämpöpumpuille ovet maailmalle

Syväkylmää tarvitaan monella toimialalla