Ennakoiva huolto pitää teollisuuden pyörät pyörimässä

Saarioisten valmisruokatehtaan kylmäkonehuoneessa ja sen valvomossa on maaliskuussa poikkeuksellisen paljon väkeä. Käynnissä on kylmälaitoksen vuosihuolto, jonka aikana kaikki kompressorit käydään läpi yksi kerrallaan. Asentaja Toni Silén ja huoltopäällikkö Mikko Rantanen työskentelevät lähes tuliterän, vasta viime vuonna asennetun GEA Grasso -kompressorin kimpussa.

”Yhden kompressorin parissa aikaa kuluu pari päivää, joten kaikkiaan Saarioisten Sahalahden valmisruokatehtaan kylmälaitoksen keväthuolto vie pari viikkoa”, huoltopäällikkö Pasi Nurmikolu kertoo.

Miesten työnantaja on Sahalahden valmisruokatehtaan kylmäjärjestelmää operoiva Suomen Teollisuuskylmä Oy. Yrityksen asiakkaisiin kuuluu elintarviketeollisuuden lisäksi muun muassa paperi- ja energiateollisuutta.

Suomen Teollisuuskylmän ammattilainen seuraa kylmäjärjestelmän toimintaa Sahalahden valmisruokatehtaan kylmäkonehuoneen valvomossa aamu seitsemästä puoli neljään iltapäivällä. Myös työajan ulkopuolella valvonnasta vastaavat Suomen Teollisuuskylmän päivystäjät. Operoija huolehtii myös ennakkohuolloista.

Suomen Teollisuuskylmä tuntee Sahalahden valmisruokatehtaan kylmäjärjestelmän perin pohjin. Se toteutti tehtaan viimeisimmän laajennuksen, jossa NH3-laitosta kasvatettiin kahdella 450 kW:n moottorin taajuusmuuttajilla varustetulla kompressorilla. Niistä toinen on juuri ensimmäisessä vuosihuollossaan.

Kriittisen tärkeä kylmä

Saarioisten suurimpana valmistavana yksikkönä Sahalahden valmisruokatehdas valmistaa pastoja, kiusauksia, laatikkoruokia, keittoja ja pyöryköitä sekä pakastepuolivalmisteita nykyisin kolmessa vuorossa.

”Valmisruokatehtaalle kylmäjärjestelmän moitteeton toiminta katkoksitta vuorokauden ympäri seitsemänä päivänä viikossa on aivan kriittisen tärkeää. Kaikki valmisruokatuotteiden tuotanto edellyttää toimivaa kylmän tuotantoa ja kylmän jakelua tehdaskiinteistön sisällä”, Sahalahden valmisruokatehtaan tekninen päällikkö Jari Savolainen korostaa.

Kylmän katkeamattomasta toiminnasta riippuvaiset teolliset asiakkaat ovat kylmälaitteidensa huollosta tai jopa operoinnista vastaavaa yritystä etsiessään hieman hankalassa jamassa. Teollisen kylmän parissa toimivia yrityksiä ja ammattilaisia on saatavilla rajoitetusti, ja he ovat nykyisin täystyöllistettyjä.

Kun yhteistyö toimii, asiakas pitää siitä mielellään kiinni. Jopa vuosikymmeniä jatkuvat yhteistyösuhteet operaattorin tai huoltoyrityksen kanssa eivät ole harvinaisia. Johnson Controls Finland Oy voi jäljittää osan huoltosopimuksistaan edelliselle vuosituhannelle. Kun yhteinen historia on näinkin pitkä, huolto-organisaatio tuntee asiakkaan toiminnan ja laitoksen kuin omansa.

Useimmat Johnson Controls Finlandin huoltoliiketoiminnan suurimmat asiakkaat edustavat elintarvike-, kemian- ja energiateollisuutta. Huollon liiketoiminnan johtaja Joel Heikkinen mainitsee HK Scanin, Valion, Helsingin Energian ja Advenin.

Heikkinen painottaa, että asiakas päättää, minkälaista palvelua tarvitsee ja palvelusopimukset ovat siksi eritasoisia. ”Jossakin kohteessa voi riittää, että käymme kerran kuukaudessa. Toisissa kohteissa kylmätuotannon valvonnan ja ylläpidon ulkoistaminen on asiakkaan kannalta vaivattomin vaihtoehto.”

Ennakkohuolto kannattaa

Minkälaisesta palvelusta asiakkaan kanssa sitten sovitaankin, ennakkohuollon tasosta ei koskaan kannata säästää, siitä huollon ammattilaiset ovat yksimielisiä.

”Säännönmukainen ennakkohuolto maksaa aina itsensä takaisin. Huolloissa säästäminen ei koskaan kannata. Lopulta rahaa kuluu aina enemmän, sen olen vuosien varrella havainnut”, Teollisuuskylmän Rantanen huomauttaa.

Vaikka kylmälaitosta operoiva huoltoliike haluaisikin hoitaa huollot itsenäisesti ja antaa asiakkaan keskittyä omaan toimintaansa, liian pitkälle siinäkään ei pidä mennä. ”Asiakasta ei saa koskaan unohtaa ketjusta vaikkapa huoltoajankohdista ja niiden vaikutuksista tiedotettaessa”, Suomen Teollisuuskylmä Oy:n huollon liiketoimintajohtaja Sami Tikkanen huomauttaa.

”Asiakasta täytyy koko ajan informoida siitä, mitä huoltoja on käynnissä tai mitä ne tuotannon kannalta voivat tarkoittaa. Mitäpä, jos hän päätyy nostamaan tuotantokapasiteettia hetkellä, jolloin yksi kompressori on pois pelistä eikä lisäkapasiteettia olekaan saatavissa?” Tikkanen jatkaa.

Pandemia vaikuttaa

Koronavuosi on vaikuttanut myös teollisuuden kylmähuoltoihin. Elintarviketeollisuudessa sulut ja kotona työskentely ja opiskelu ovat lisänneet erityisesti einesten kysyntää. Tehtailla tehdään ruokaa todella kolmessa vuorossa. Kun laitteet joutuvat koville, huoltoakin tarvitaan enemmän.

Tilanne on ristiriitainen, sillä huoltoa tarvitaan, mutta toisaalta kohteisiin ei kaivattaisi tällaisina aikoina ulkopuolisia. Heikkinen kertoo, että joissakin kohteissa saatetaan nykyisin edellyttää kontaktitonta työskentelyä. Vieraileva henkilöstö ei silloin saa olla fyysisesti tekemisissä laitoshenkilöstön kanssa. Toisissa kohteissa edellytetään negatiivista koronatestitulosta.

Tikkasen mukaan erityisesti elintarviketeollisuuslaitoksissa on onneksi jo valmiiksi tiukat hygieniavaatimukset. Niihin on siis puolin ja toisin totuttu. ”Kylmälaitoksetkin sijaitsevat yleensä erillään tuotantotiloista, joissa liikkumista koitamme välttää.”