Alla aina parasta jäätä

Helsingin jäähallissa on nähty 50 vuoden aikana lukematon määrä kiihkeätunnelmaisia jääkiekko-otteluita, mutta 12.–13. huhtikuuta jääareenan valtasivat maailman parhaat muodostelmaluistelijat. MM-kisojen pääsyliput myytiin loppuun kuukausia etukäteen.

Muodostelmaluistelussa 16 hengen joukkueet kiitävät jäällä ja tekevät muodostelmia ja kuvioita musiikin tahdissa. Tavoitteena on mahdollisimman yhtäaikainen ja yhdenmukainen suoritus.

Huipputason esityksissä suorituspaikan on oltava priimakunnossa. Maailmanmestaruuksia voittaneen Rockettes-joukkueen valmentaja Kaisa Arrateig tietää, millaista jäätä taitoluistelijat tarvitsevat. ”Tärkeintä on liukkaus. Hyvällä jäällä ei tarvitse juuri potkaista, kun luistin liukuu siinä melkein itsestään. Pahinta on tahmea ja sohjoinen jää”, Arrateig sanoo.

Jään on myös kestettävä kovaa painetta esimerkiksi hypyissä. Lohkeilua ja luistelijalle vaarallisten railojen syntymistä ehkäisee, jos jää on hieman pehmeämpää. Se auttaa myös hyppyjen teossa, kun luistimen terän piikit pureutuvat jäähän paremmin. ”Luistelijat sanovat, että silloin jäässä on hyvä tatsi.”

Kaikkea muuta kuin helppo homma

Helsingin jäähallissa jään laadusta vastaa Karim Bentaleb yhdessä kolmen muun hallimestarin kanssa. Pääareenan ohella he pitävät huolta harjoituskaukalosta. ”Jääkiekossa jään on oltava kovempaa kuin taitoluistelussa, sillä silloin kaukalossa luistelee isoja kundeja, ja luistinten terät rasittavat jäätä armottomasti”, Bentaleb sanoo.

Huippuunsa viritetyllä kentällä ei saa myöskään olla kiekon liukumista haittaavaa vettä tai sohjoa. Myös jään epätasaisuudet ovat myrkkyä, sillä niistä peliväline ottaa arvaamattomia pomppuja. ”Olen itse pelannut koko ikäni jääkiekkoa ja tiedän hyvin, että jään laatu vaikuttaa oleellisesti pelaamiseen.”

Kiekkokaukalon jäädyttämisen luulisi olevan helppoa hommaa, sillä eihän siinä tarvitse muuta kuin lorottaa letkusta vettä jäähdytetylle betonialustalle ja odottaa.

Tutustuminen Bentalebin työsarkaan paljastaa, että kyse on kaikkea muuta kuin yksinkertaisesta tehtävästä. Hallimestarin on tiedettävä tarkkaan, miten esimerkiksi veden koostumus, lämpötila ja ilman kosteus vaikuttavat jään laatuun.

Myös kylmätekniikan toiminta on hallittava. Jäähallin kahdessa konehuoneessa Bentaleb seuraa mittareista ja diginäytöiltä, että kompressorit, höyrystin, lauhdutin ja muut laitteet toimivat moitteettomasti. Tarvittaessa hän tekee säätöjä, jotta kaukalon alle menevän putkiston kylmäaine on oikeassa lämpötilassa. ”Ennen liigapelejä lisäämme tehoja, jotta jää on riittävän kovaa ja kestää varmasti tunnin tehollisen peliajan.”

Sitkeä jää syntyy ohuista kerroksista

Talviaikaan Helsingin jäähallin molemmat kaukalot on varattu täyteen harjoitus- ja kilpailuvuoroja varhaisesta aamusta myöhäiseen iltaan seitsemänä päivänä viikossa. Kalenterin täyttävät myös pääareenan konsertit.

Kesäajaksi sulatettuihin kaukaloihin tehdään uusi jää taas elokuussa. Ensin betonilaatalle jäädytetään ohuita jääkerroksia. Sen jälkeen jäälle asetetaan kreppipaperista tehdyt viivat, muut merkinnät ja jäämainokset. Ne peitetään vielä ohuilla jääkerroksilla. ”Valmiin jään paksuus on 3–3,5 senttimetriä. Sen enempää ei tarvita, jolloin säästetään vettä ja jäädyttämiseen tarvittavaa energiaa.”

Bentaleb korostaa, että oleellista on levittää vesi ohuena sumuna ja jäädyttää ohuita kerroksia. Näin saadaan sitkeää jäätä, joka ei lohkea painavankaan kiekkoilijan potkusta. ”Sitkeään jäähän tarvitaan myös lämmintä vettä, sillä se sisältää vähemmän ilmaa ja jäästä tulee näin tiiviimpää.”

Kostea sää jääntekijän painajainen

Laatuun vaikuttaa oleellisesti jään lämpötila, josta antavat tietoa jään alle asennetut anturit. Betonilaatan lämpötila on tavallisesti -7 astetta ja taitoluisteluvuorojen aikaan pari astetta lämpimämpi, jotta jää saadaan hieman pehmeämmäksi.

Jäähän vaikuttavat oleellisesti myös ulkoilman kosteus ja lämpötila. Hallimestarin taidot joutuvat koetukselle etenkin alkusyksyllä, jolloin ulkona voi olla vielä reilusti plussaa, vettä sataa ja kostea ilma puskee hallin sisälle. ”Jään tekeminen on silloin haasteellista. Onneksi meillä on hallissa ilmankuivaajat, jotka imevät kosteutta ja jään tekeminen helpottuu.”

Jään huollossa hallimestarin tärkein työväline on jäänhoitokone, jonka pyörähtely kaukalossa on tuttu näky kiekko-otteluiden erätauolla. Kone peittää urat, kerää talteen ottelun tiimellyksessä syntyneen lumen ja levittää jäätä liukastavan ohuen vesikerroksen.