Hybridiremontti maksaa itsensä

Vuonna 1975 Espoonlahden keskustaan valmistunut taloyhtiö Asunto Oy Puosunkansi on määrätietoisesti peruskorjannut ja uudistanut rakennuksiaan vastaamaan nykyajan vaatimuksia jo kymmenen vuoden ajan.

Takana on julkisivuremontti, piha-alueen uudistus, hissien jälkiasennus ja linjasaneeraus. Kirsikkana kakun päälle taloyhtiö päätti muutama vuosi sitten luopua koko ajan kalliimmaksi käyvästä kaukolämmöstä ja siirtyä maalämpöön. Yhtiön kaukolämmön kulutus oli vuonna 2019 1034 MWh ja rahaa lämmitykseen kului noin 66 000 euroa.

Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Mauno Ilolan mukaan ratkaiseva tekijä oli kaukolämmön hinnannousu. ”Se nousi parin kolmen vuoden aikana kymmeniä prosentteja. Oli selvää, että voisimme maalämpöön siirtymällä säästää merkittävästi.”

Helppo hanke

Ilola kertoo, että hankkeen läpivieminen kävi helposti. Selvitys- ja suunnittelutyöhön kului pari vuotta. Hallitus kilpailutti maalämpöratkaisua tarjoavat yritykset, mutta sen jälkeen avuksi hanketta valvomaan otettiin Sitowise Oy.

Yhtiökokouksessa hanke hyväksyttiin yksimielisesti. ”Kaikki osakkaat suhtautuivat hankkeeseen myönteisesti ja halusivat lähteä mukaan. Asiaan varmasti vaikutti myös ennalta pidetty, perusteellinen infotilaisuus”, Ilola arvelee.

Yhtiössä haluttiin päästä kaukolämmöstä kokonaan. ”Laskelmat on tehtävä tarkkaan ja järjestelmän tehonpeiton on oltava lähellä sataa, sillä sähkön hinta nousee koko ajan”, energia-asiantuntija Antti Kuittinen urakkakilpailutuksen voittaneesta Tom Allen Senera Oy:stä painottaa.

Rototec porasi yhtiön pihamaalle kaikkiaan yksitoista syvimmillään 300 metrin lämpökaivoa jalkakäytävän viereen vinoporaamalla 7–10 metrin välein. Gebwell Taurus 90 -maalämpöpumppuja kohteeseen asennettiin kolme. Hybridijärjestelmässä on maalämmön lisäksi myös lämmöntalteenotto, josta saadaan poistoilmalämpöpumpun avulla lämmitysenergiaa 68 kW teholla.

Sähköä järjestelmään auringosta

Taloyhtiö ryhtyi myös tuottamaan itse sähköä hybridijärjestelmäänsä varten. Solarvoima Oy asensi kahdelle katolle kaikkiaan 117 aurinkopaneelia, jotka pystyvät tuottamaan sähköä 32 kW teholla (kWp).

Aurinkosähköinvestointi saattoi olla Ilolan mukaan jopa ratkaiseva tekijä taloyhtiön 120 000 euron ARA-avustuksen saamisessa. ”Aurinkosähkö syötetään hybridijärjestelmän käyttöön ja mahdollinen ylijäämä käytetään yhtiön yhteisissä tiloissa”, Ilola kertoo.

Aurinkovoimalan asennusvaiheessa ylijäämäsähkön myyminen verkkoon ei ollut kannattavaa. Vuoden vaihteessa 2021 käyttöön otettu hyvityslaskentamalli on kuitenkin muuttanut tilanteen toiseksi. Mallissa taloyhtiössä tuotettu aurinkosähkö jyvitetään taloyhtiössä sovittujen sääntöjen mukaan kiinteistöliittymälle ja huoneistokohtaisille liittymille, vain ylijäämä myytäisiin sähköyhtiölle. Asunto Oy Puosunkannessa katsellaankin kahta tyhjää kattoa uusin silmin. ”Seuraavaksi varmaankin hankimme aurinkopaneelit myös niille”, Ilola arvelee.

Ei kuluja

Asunto Oy Puosukannen lämmitysjärjestelmäremontista ei aiheutunut asukkaille ylimääräisiä kuluja. ”Emme halunneet hankkeen vuoksi joutua nostamaan asukkaiden vastikkeita”, Ilola painottaa.

Investointi piti saada rahoitettua hybridijärjestelmään siirtymisestä saatavilla säästöillä. Kuittinen sanoo, että tämän kaltaisten hybridihankkeiden takaisinmaksuaika on noin kymmenen vuotta.

Tom Allen Seneran hanketta varten esittelemät säästölaskelmat ovat Ilolan mukaan kutakuinkin pitäneet kutinsa ja riittävät hyvin lainan lyhennyksiin ja vähän jäänee ylikin. Yli jäävä osuus vain kasvaa lainan lyhentyessä.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtajan Jussi Hirvosen mukaan kaukolämmöstä luopuminen on taloyhtiöille yhä kannattavampaa, sillä kaukolämmöllä ja maalämmöllä tuotetun lämpöenergian välinen hintaero kasvaa jatkuvasti. Hirvonen arvelee, että Asunto Oy Puosunkannen tapaan kaukolämmöstä maalämpöön hybridimallilla siirtyneitä taloyhtiöitä olisi jo toista tuhatta.