Varmista onnistunut jäähdytyskausi ennakoimalla

”Talotekniikan optimaalisen toiminnan varmistaminen on tärkeää myös jäähdytyskaudella. Tähän liittyvät järjestelmien oikea-aikaiset huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. Lisäksi on olennaista ymmärtää käyttäjien tarpeita ja kiinteistön eri tarkoituksia palvelevia jäähdytysjärjestelmiä kokonaisuuden hallinnan kannalta”, kertoo tekninen johtaja Mikko Somersalmi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavasta Raklista.

Osa tarkistustoimista edellyttää erityistä ammattitaitoa ja asiaan perehtyneisyyttä. Osa taas kuuluu huoltohenkilökunnan perusosaamiseen.”Suuremmissa kohteissa oma huoltohenkilökunta voi olla pätevöitynyt tarkastamaan kaikki kohdat, mutta jos käytössä on niin sanottu perushuolto, olisi hyvä teettää vuosihuollot ja lämmönsiirtonesteen tarkistus alan varsinaisella ammattilaisella”, muistuttaa asiantuntija Minna Tolvanen valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

Tarkista, testaa ja arvioi

Tarkastamalla ja testaamalla jäähdytyslaitteisto ennen jäähdytyskauden alkua varmistetaan, että laitteisto on toimintakuntoinen eikä siinä ole vuotoja. Samalla kannattaa tarkastaa automaatiosta jäähdytyksen ohjaukset ja optimoida näitä tarvittaessa.

”Esimerkiksi likainen lauhdutin heikentää laitteiston toimivuutta ja lauhdutustehoa. Tämä nostaa sähkönkulutusta ja käyttökustannuksia. Siksi se kannattaa aika ajoin pestä”, toteaa Tolvanen.
Keskeistä on niin ikään jäähdytystarpeen arviointi ja päällekkäisyyksien poisto.

”Kiinteistön todellinen jäähdytystarve pitää arvioida ja samalla varmistaa, ettei tiloissa ole päällekkäistä jäähdytystä ja lämmitystä. Automaatiosta kannattaa seurata, ettei jäähdytettyjä tiloja lämmitetä ilmanvaihdon kautta samalla kun jäähdytyspalkki puhaltaa kylmää tai patteriverkoston kautta, jos lämmityksen kesäsulkuja ei ole vielä laitettu kiinni”, Tolvanen painottaa.

Oman arvioinnin lisäksi on hyvä kysellä myös käyttäjäpalautetta, minkä jälkeen jäähdytys säädetään tilakohtaisesti sopivalle tasolle.

Eristykset kuntoon ja päätelaitteet puhtaiksi

Jäähdytysverkostojen eristykset kannattaa tarkastaa ja tarvittaessa uusia ennen jäähdytyslaitteiden käyttöönottoa. Rikkinäiset tai puutteelliset eristykset nostavat jäähdytystarvetta, mikä näkyy suoraan kustannuksissa.

Jäähdytyksen päätelaitteiden puhtauteen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Puhtailla päätelaitteilla parannetaan kylmän ilman pääsyä tiloihin. Samalla vähennetään jäähdytyslaitteiston sähkönkulutusta, kun tilan haluttu lämpötilataso saavutetaan nopeammin.

Ennen jäähdytyskauden alkua kannattaa tarkastaa jäähdytysverkostossa kiertävän lämmönsiirtonesteen pitoisuus: se vaikuttaa suoraan nesteen lämmönsiirron hyötysuhteeseen ja väärä pitoisuus heikentää jäähdytyksen tehoa. Tehokkaan lämmönsiirron varmistamiseksi on tärkeää tietää, mitä nestettä jäähdytysjärjestelmässä kiertää, sillä eri nesteiden optimaaliset pitoisuudet ovat erilaiset.

Minimoi jäähdytystarve

Kiinteistön jäähdytystarve minimoidaan huomioimalla aurinkosuojaus, sisäinen laitekuorma ja valaistus.

”Jäähdytystarpeen minimointi on erityisen tärkeää silloin, kun kiinteistössä ei ole lainkaan koneellista jäähdytystä. Jäähdytetyissä kohteissa aurinkosuojauksella voidaan vähentää koneellista jäähdytystarvetta”, Tolvanen selventää.

Jäähdytyskaudella lämmön pääsy sisätiloihin kannattaa estää mahdollisimman hyvin. Käyttäjät voivat estää ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä sälekaihtimin tai erilaisilla verhoilla. Ulkopuolisesti ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä voidaan vähentää aurinkosuojakalvoilla tai markiisiratkaisuilla. Varhain aamulla voidaan läpivetotuuletuksella viileällä ilmalla laskea sisätilojen lämpötilaa.

Sisätiloissa jäähdytystarvetta voi pienentää myös vähentämällä sisäisestä laitekuormasta tai valaistuksesta tulevaa lämpöä. Varsinkin vanhemmat lampputyypit voivat aiheuttaa suuriakin lämpökuormia. Kun laitteita ja valaistusta käytetään vain tarpeen mukaan, voidaan vähentää sähkönkulutusta ja pienentää jäähdytystarvetta kiinteistössä.

Oikeat asetukset, toimiva automaatio

Kohteen vaativuuden mukaan automaatioasetukset tarkistaa joko huolto, kohdevastaava tai automaatiovastaava. Jos jäähdytyslaitteistoa ohjataan yksikkösäätimellä, kannattaa varmistua siitä, että käyttäjällä on riittävät taidot koneen ohjaukseen ja säätöön.

”Vähintäänkin kannattaa tarkistaa jäähdytyksen asetusarvot, käyntilupa ja käyntiajan rajoittaminen tarvittaessa. Todellinen tarve on syytä selvittää, jos käyntilupa on alle 15 celsiusastetta. Päällekkäisyyksien poisto on erittäin tärkeää. Tiloissa ei saa olla samanaikaista jäähdytystä ja lämmitystä”, Tolvanen painottaa.

Ilmanvaihtokoneisiin kannattaa ohjelmoida yötuuletusohjelmat, joiden avulla voidaan laskea rakennuksen sisälämpötiloja sekä rakenteisiin varautunutta lämpöä. Pyörivillä lämmöntalteenotoilla varustetuilla ilmanvaihtokoneilla voidaan lämmöntalteenottoa käyttää myös tuloilman jäähdytykseen. Molemmilla toimenpiteillä voidaan vähentää varsinaisen jäähdytyksen tarvetta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lisätietoa: www.motiva.fi/talotekniikanviestintafoorumi