Kylmäalaa voi opiskella monessa paikassa
Kylmätekniikkaa voi Suomessa opiskella kaikilla tasoilla ammatillisen koulutuksen nuorisoasteelta ammattikorkeakouluun asti.
Teksti Mika Kapanen
Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat kylmäasentajan perustutkinto ja ammattitutkinto sekä kylmämestarin erikoisammattitutkinto, jotka kaikki oikeuttavat yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden huolto- ja asennuspätevyyteen. Alle 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden, kuten ilma- ja maalämpöpumppujen, huolto- ja asennuspätevyyteen johtaa lämmityslaiteasentajan perustutkinto tai ammattitutkinto.
Ammatillisten tutkintojen uudistuksen yhteydessä oppilaitosten piti hakea uudelleen kylmäalan osaamisalojen järjestämislupa opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Ammatillisten tutkintojen voimassa olevat opetussuunnitelmat on esitetty Opetushallituksen verkkosivuilla ja tutkintojen järjestämisoikeudet Oiva-palvelussa.
Ammattikorkeakouluissa voi opiskella AMK-insinöörin tutkinnon. Opintoihin voi sisällyttää kursseja kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikasta. Kurssit voivat olla osana esimerkiksi energia-, ympäristö-, talo- tai sähkötekniikan opintoja.
Ammatillinen oppilaitos (tilanne 20.9.2019) | PT | AT | EAT | |
---|---|---|---|---|
Careeria, Vantaa | yli 3 kg | yli 3 kg | yli 3 kg | |
Stadin ammatti- ja aikuisopisto, Helsinki | yli 3 kg | |||
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA, Kerava | yli 3 kg | yli 3 kg | ||
Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY, Kuopio | yli 3 kg | yli 3 kg | ||
Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä, Lahti | yli 3 kg | |||
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK, Tampere | yli 3 kg | |||
Turun Aikuiskoulutuskeskus, Turku | yli 3 kg | yli 3 kg | ||
Turun ammatti-instituutti, Turku | yli 3 kg | alle 3 kg | ||
Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur SÖFUK, Vaasa | yli 3 kg | |||
Utbildning Nord, Övertorneå, Ruotsi | yli 3 kg | yli 3 kg | ||
Amiedu, Helsinki | alle 3 kg | |||
Ammatinedistämislaitos AEL, Helsink | alle 3 kg | alle 3 kg | ||
Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Espoo | alle 3 kg | |||
Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekami, Kotka | alle 3 kg | |||
Länsirannikon Koulutus Oy Winnova, Pori | alle 3 kg | |||
Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Riveria, Joensuu | alle 3 kg |
PT = perustutkinto, AT = ammattitutkinto, EAT = erikoisammattitutkinto
Kylmäasentajan perustutkinto
Kylmäasentajan perustutkinto on tarkoitettu aloittelijalle tai henkilölle, jolla on vasta muutaman vuoden työkokemus. Perustutkinnolla voi osoittaa pätevyytensä toimia itsenäisesti yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyössä.
Kylmäasentaja osaa tehdä kylmälaitoksen laite- ja putkistoasennukset piirustusten ja työselityksen mukaisesti ja osaa käyttää alan perustyökaluja, oikeita työmenetelmiä ja valita käytettävät eristeet yms. materiaalit kohteen mukaan.
Perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä (osp). Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista ja yhteisistä tutkinnon osista. Perustutkinto suoritetaan ammatillisena peruskoulutuksena nuorisoasteen ammattikouluissa tai aikuisväestön näyttötutkintona.
Perustutkinnon kylmäasennuksen osaamisalan tutkintoja voivat järjestää kaikki oppilaitokset, joilla on talotekniikan perustutkinnon järjestämislupa (59 oppilaitosta) riippumatta opettajien kylmätekniikan tuntemuksesta. Kahdeksan oppilaitosta tarjoaa yli 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasentajan perustutkintoa. Lisäksi viisi oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan perustutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta.
Kylmäasentajan ammattitutkinto
Kylmäasentajan ammattitutkinto (AT) on tarkoitettu jo muutaman vuoden ammatissa toimineille asentajille oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen toteennäyttämiseen. Kylmäasentajan ammattitutkinnolla voi osoittaa pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.
Ammattitutkinnon suorittanut kylmäasentaja (AT) on oman alansa kokenut kylmäasennuksen ja huollon ammattilainen. Hän pystyy asentamaan ja huoltamaan kaikki oman alansa kylmälaitteet ja -laitokset koosta ja kylmäaineesta riippumatta tai toimimaan esimerkiksi kylmäasennustyömaan työryhmän vetäjänä.
Kylmäasentajan ammattitutkinnon laajuus on 150 osaamispistettä, ja se koostuu kahdesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan ammattitutkintojen järjestämislupa on 33 oppilaitoksella. Kylmäasentajan ammattitutkintoa saa järjestää kuitenkin vain seitsemän oppilaitosta, ja kolme muuta oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta.
Kylmämestarin erikoisammattitutkinto
Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (EAT) on tarkoitettu jo useamman vuoden kylmäalalla toimineelle henkilölle vahvistamaan hänen osaamistaan tyypillisissä kylmäalan toimihenkilötöissä kylmälaitoksen suunnittelussa, tarjouslaskennassa ja projektinhoidossa. Kylmämestarin tutkinto vaativuudessaan korvaa kylmäalalta puuttuvan insinööritutkinnon ja sillä voi osoittaa myös pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.
Kylmämestarit ovat perehtyneet hyvin kylmätekniikan eri sovelluksiin, laativat tarjouksia ja tekevät suunnitelmia sekä valmiista osakokoonpanoista että komponenttitasolla. Lisäksi erikoistutaan hiilidioksidikoneikkojen, vedenjäähdyttimien tai ammoniakkilaitosten suunnitteluun, projektinhoitoon tai sähkösuunnitteluun.
Erikoisammattitutkinto on kylmäalan yrityksessä suunnittelua, tarjouslaskentaa ja projektinhoitoa hoitavan henkilön tutkinto. Hän käyttää korkeaa ammattitaitoaan neuvomalla kylmäasentajia ja kylmäalan asiakkaita kylmätekniikkaan liittyvissä asioissa. Kylmämestari (EAT) voi toimia esimerkiksi seuraavissa tehtävissä: kylmäjärjestelmän tarjouslaskija, myyjä, tuotepäällikkö, myyntipäällikkö, kylmäalan yrityksen työnjohtaja, projektinhoitaja, projekti-insinööri, projektipäällikkö, huoltopäällikkö, kylmätekninen suunnittelija, sähkösuunnittelija, suunnittelupäällikkö, kylmäasennuksen ja -huollon yrittäjä, toimitusjohtaja.
Kylmämestarin (EAT) erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä ja se koostuu kolmesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan erikoisammattitutkintojen järjestämislupa on 17 oppilaitoksella. Kuitenkin kylmämestarin erikoisammattitutkinnon järjestämislupa on vain Careerialla (Vantaa).
Opinnot ammattikorkeakouluissa
Suomessa on 24 ammattikorkeakoulua, joista 11 oppilaitoksessa on vähintään yksi kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikan kurssi. Kurssit voivat olla osana esimerkiksi energia-, ympäristö-, talo- tai sähkötekniikan opintoja. Lisäksi kurssien sisältö vaihtelee huomattavasti.
Ammattikorkeakoulu (tilanne 20.9.2019) | Opintosuunta |
---|---|
Metropolia AMK, Helsinki | Talotekniikka |
Oulun AMK, OAMK | Energiatekniikka, Talotekniikka |
Satakunnan AMK, Pori, SAMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Kaakkois-Suomen AMK, XAMK, Kotka | Energiatekniikka |
Kaakkois-Suomen AMK, XAMK, Mikkeli | Talotekniikka |
Tampereen AMK, TAMK | LVI-talotekniikka |
Turun AMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Yrkeshögskolan Arcada, Helsinki | Energia- ja ympäristötekniikka |
Jyväskylän AMK, JAMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Lapin AMK, Rovaniemi | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka |
Centria AMK, Ylivieska | Sähkö- ja automaatiotekniikka |
Joensuun AMK, Karelia | Talotekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka |
Opinnot yliopistoissa ja korkeakouluissa
Vaikka Suomessa on 14 yliopistoa ja korkeakoulua, ei mikään näistä tarjoa mahdollisuutta erikoistua jäähdytys-, kylmä- tai lämpöpumpputekniikkaan. Tämä opetuksen puute ei esimerkiksi edistä Suomen tavoitteiden saavuttamista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Opetuksessa lämpöpumput ja Carnot-prosessi on mainittu joidenkin oppilaitosten peruskursseilla, esimerkiksi energiatekniikan perusteet tai energianmuuntoprosessit-kursseilla. Yhdelläkään oppilaitoksella ei ole esimerkiksi perusmitoitukseen liittyvää kurssia.
Lähimmät yliopistotason koulutusta antavat oppilaitokset ovat Tukholmassa Kungliga Tekniska Högskolan (KTH) ja Trondheimissa Norges teknisk-naturvitenskapelige universitet (NTNU).
KylmäExtra 2/2019
- Pääkirjoitus: Päästöjen vähentäminen vaatii osaamista ja osaajia
- Kaasujen kokonaispäästöt kääntyneet Suomessa laskuun
- Julkisille hankinnoille kriteerit F-kaasujen käytön ja päästöjen vähentämiseksi
- Maalaamo säästää energiaa ja samalla tuotannon laatu paranee
- Muutoksia kylmäainesäädöksissä
- Hesburgerin kasviproteiinitehdas on energiatehokas ja ilmastoystävällinen
- Onnistuneita kesäduuneja puolin ja toisin
- Kylmäalaa voi opiskella monessa paikassa
- Nykyaikainen sairaala tarvitsee kylmää kaikkialla
- Helle käy Suomessakin hengen päälle
- Kylmäainesäädökset tuovat haasteita jäähalli- ja tekojääyhtiöille
- Tokmanni-Areena uudistuu hiilidioksidille
- Suomi pitää paalupaikkaa jäänmurtajissa
- Hiljaisesti ja sähköä säästäen
- Nestekierron säännöllinen tarkastus palkitsee
- Fiksu tilaa huollon ajoissa
- 20 vuotta ja miljoona myytyä lämpöpumppua
- Alan töissä: Kiinnostava urapolku veti kylmäalalle