20 vuotta ja miljoona myytyä lämpöpumppua

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry juhlisti 20-vuotista taivaltaan seminaarilla ja iltatilaisuudella 21. marraskuuta 2019, mutta yhdistyksen perustamiskokous pidettiin itse asiassa jo helmikuussa 1999. Paikalla oli kymmenkunta allekirjoittajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Jussi Hirvonen ja toiminnanjohtajaksi Timo Löfgren.

Ihan yksinkertaista alan etujärjestön luominen ei ollut. Maassa ei vielä ollut alan yhteistä instanssia, kun Motiva halusi vuonna 1995 saada selville, olisiko lämpöpumppualalla Suomessa tulevaisuutta. Heikki Härkönen Motivasta, nykyinen Sulpun kunniajäsen muuten, kääntyi Hirvosen puoleen, mies kun oli juuri alkanut saada jonkin verran näkyvyyttä alalla. Härkönen arveli, että hän kykenisi saamaan kotimaiset alan toimijat yhteen asiaa selvittämään.

Siinä vaiheessa alan suomalaisia toimijoita olivat mm. Suomen Lämpöpumpputekniikka, Onninen, Kesko, Carrier, Haato Nibe, Lining, Högfors Lämpö, Danfoss, Aqua El Energy, LP-Pumppu, ILP-Tekniikka, Vatajakosken Sähkö, Uponor ja Enersys. Nämä yhtiöt allekirjoittivat SULPUn perustamisasiakirjan 16.2.1999.

Vaatimaton alku

Toimijat eivät olleet koskaan aikaisemmin kokoontuneet saman pöydän ääreen, eikä niitä siihen ollut oikein helppo saada mahtumaan. Hirvonen teki kuitenkin Motivan tuella markkinaselvityksen ja seuraavana vuonna myös Motivan nimissä alalle ilmalämpöpumppu- ja maalämpöpumppuesitteet.

Vuonna 1995 Suomessa myytiin yhteensä 50–100 lämpöpumppua. Takana oli 1980-luvun suuri lämpöpumppubuumi 1980-luvulla, jolloin maalämpöpumppuja asennettiin 10 000 kappaletta. Sitä seurasi romahdus, joka vei luottamuksen tuotteeseen ja koko alaan.

Hirvosen tekemään selvitykseen sisältyi huima visio, jonka mukaan vuonna 2000 lämpöpumppuja olisi myyty jo 2 000 kappaletta. Se toteutui itse asiassa jotakuinkin pumpulleen.

Aika alkoi vähitellen olla kypsä alan yhteisen järjestön perustamiselle vuosikymmenen lopun lähestyessä. Kesko lähti mukaan lämpöpumppubisnekseen. Sitten vuonna 1998 Hirvonen tapasi Rovaniemen asuntomessuilla Löfgrenin, joka miesten kannon nokassa istuessa ehdotti, että maahan pitäisi Ruotsin mallin mukaan perustaa alan oma yhdistys. Hänellä oli jopa Ruotsin yhdistyksen säännöt, jotka hän voisi kääntää.

Motiva Heikki Härkösen ja myöhemmin Ilari Ahon myötävaikutuksella lähti kätilöimään hanketta ja niin yhdistys saatiin perustettua.

Ruusuilla tanssimista yhdistyksen alkutaival ei suinkaan ollut, vaikka alalle saatiin uusia toimijoita ja myynti kasvoi tasaisesti. Jo yhdistyksen nimestä väännettiin kättä. Siitäkin keskusteltiin kiivaasti, mahtuvatko ilmalämpöpumput ja maalämpöpumput samaan yhdistykseen.

Kotimaiset ja naapurimaan valmistajat eivät ole myöskään olleet aina samaa mieltä kaikista asioista. Niinpä käytössä onkin ollut herrasmiessopimus hallituksen puheenjohtajan paikan kiertämisestä tasapuolisesti intressitahoille.

Vaikutusvalta kasvaa

Uudella vuosituhannella lämpöpumppumyynnin volyymit alkoivat kasvaa selvästi. Omakotitalojen uudisrakentajat alkoivat päätyä maalämpöön lähes markkinoimatta ja myös saneerausmarkkinat lähtivät liikkeelle. Myös poistoilmalämpöpumppujen myynti käynnistyi. Yhdistyksessä tasapainoiltiin täys- ja osatehomitoitettujen pumppujen välissä. SULPUn viesti oli, että tärkeintä on ylipäätään mitoittaa oikein.

Vuonna 2011 myytiin jo 13 000 maalämpöpumppua. Energia-avustuksella oli Hirvosen mukaan suuri vaikutus. Ilmalämpöpumppujen myynti oli vakiintunut 50 000 kappaleeseen.

”Jo 15 vuotta sitten visioin, että yhdistyksen 20-vuotisjuhlaan saisimme miljoona myytyä lämpöpumppua täyteen ja se tulee myös toteutumaan, tämäkin visio lähes pumpun tarkkuudella”, Hirvonen kertoo tyytyväisenä. ”Toki osa vanhemmista on jo poistettu käytöstä. Käytössä on ehkä 800 000–900 000 lämpöpumppua.”

Mikä merkitys alan yhteisellä järjestöllä on ollut? Hirvonen sanoo, että alan etu- ja vaikuttajajärjestönä SULPUlla on ollut paikkansa ja jäseniinsä sillä on joka tapauksessa ollut positiivinen vaikutus alusta alkaen.

”Alkuvaiheessa jäsenet olivat kovin erimielisiä ja yhdistyksessä niiden oli pakko opetella tulemaan toimeen keskenään. Yhteisen viestin löytäminen ja levittäminen lisäsi alan uskottavuutta ja auttoi kasvuun.”

Sittemmin lämpöpumppualasta on kieltämättä tullut varsin mediaseksikäs eikä toiminnanjohtajan tarvitse tyrkyttää itseään medioihin. Näin yhdistys tukee omalta osaltaan yritysten viestintää. SULPU toimii aktiivisesti myös viranomaisten suuntaan sekä kansainvälisellä kentällä, kuten Euroopan Lämpöpumppuyhdistys EHPAssa ja IEA:n lämpöpumppuohjelmassa.

Entä tulevaisuus? Jo nyt lämpöpumpuilla hoidetaan 10 TWh koko Suomen noin 80 TWh:n lämmityskakusta. Aalto-yliopiston arvion mukaan vuonna 2030 lämpöpumppujen osuus on jo 20–30 TWh. Hirvosen mukaan se tarkoittaa, että nykyisen miljoonan lämpöpumpun sijaan puhutaan jo noin 1,7 miljoonasta myydystä lämpöpumpusta. Silloin niitä on asennettuna nykyistä enemmän asuntokohteiden lisäksi monenlaisten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien osiksi erityisesti suurempiin kiinteistöihin ja teollisuuteen. Lämpöpumppujen hyödyntämisessä ollaan vasta alkumetreillä.