Kesäpesti kylmäalalla vei heti mukanaan

Aleksanteri Vavilov ei vielä insinööriopintojensa aikana suunnitellut uraa kylmäalalla. LVI-talotekniikan tutkintoon kuului tuolloin vain yksi kylmätekniikkaa käsittelevä kurssi, eikä alan työmahdollisuuksistakaan juuri puhuttu.

”En oikeastaan tiennyt kylmäalasta juuri mitään. Kun hain kesätöitä, etsin tavallisia LVI-alan paikkoja”, Vavilov muistelee.

Kolmantena opiskeluvuonna suunnitelmat muuttuivat yllättäen. Rekrytoija lähestyi Vavilovia LinkedInissä ja kysyi, kiinnostaisiko työhaastattelu Suomen Tekojäällä.

Vavilov selvitti netistä, mitä ennestään tuntematon yritys tekee. Sitten hän meni haastatteluun ja sai kesätyöpaikan. Vavilov arvelee, että tähän vaikutti hänen kokemuksensa suunnitteluohjelmistojen käytöstä.

Tästä alkoi Vavilovin urapolku kylmäalalla. Valmistumisensa jälkeen häntä pyydettiin töihin Tekojäälle kokopäiväisesti. Samalla hän jatkoi maisteriopintoja työn ohessa.

Työsarka jäähalleista teollisuuteen

Suomen Tekojää suunnittelee, valmistaa, asentaa ja huoltaa jäähdytys- ja lämmitysratkaisuja muun muassa jäähalleihin, teollisuuteen ja kylmävarastoihin. Vavilov työskentelee pääasiassa suunnittelijana, mutta tehtäväkenttä ulottuu paljon laajemmalle.

”Olen mukana projekteissa suunnittelusta tuotantoon ja luovutukseen asti.”

Työkenttä ulottuu SM-liigajoukkueiden käyttämistä jäähalleista teollisuuslaitoksiin ja lämpöpumppuratkaisuihin. Tekojään toteuttamissa järjestelmissä käytetään paljon luonnollisia kylmäaineita, kuten hiilidioksidia ja ammoniakkia.

”Tyypillistä työpäivää on vaikea määritellä. Projekteja on käynnissä useita yhtä aikaa, ja ne ovat eri vaiheissa. Yhdessä hankkeessa voidaan vielä piirtää kaavioita, kun toisessa ollaan jo luovutusvaiheessa.”

Tekojään projekteja toteutetaan eri puolilla Suomea, mutta Vaviloville erityisen tutuksi on tullut yrityksen oma tehdas Parkanossa. Siellä suunnittelija pääsee näkemään, miten suunniteltu koneisto rakennetaan käytännössä.

Uutta oppii lähes joka päivä

Monipuolisuus on Vavilovin mielestä yksi kylmäalan parhaista puolista.

”Kylmätekniikka on niin laaja kokonaisuus, että melkein joka päivä oppii jotakin uutta. Kun huomaa vuoden aikana kehittyneensä paljon, se antaa lisää motivaatiota oppia taas enemmän.”

Kylmäjärjestelmä on kokonaisuus, jossa eri tekniikoiden on toimittava yhdessä. Se vaatii nuorelta suunnittelijalta paljon uuden omaksumista, mutta antaa samalla mahdollisuuden kasvattaa osaamista nopeasti.

Uran alussa työn moninaisuus tuntui Vavilovista haastavalta. LVI-insinöörin koulutus antoi hyvän pohjan, mutta kylmäalalla vastaan tuli nopeasti suuri määrä uusia asioita.

”Kylmätekniikan lisäksi pitää ymmärtää esimerkiksi sähköä, ilmanvaihtoa, automaatiota ja projektien hallintaa.”

Vaativat kokonaisuudet kiinnostavat

Parin vuoden kokemus on vakuuttanut Vavilovin siitä, että kylmäala on hänen alansa. Häntä kiinnostavat erityisesti teknisesti vaativat kokonaisuudet ja mahdollisuus syventää osaamista jatkuvasti.

”Kylmäalalla tuntuu olevan valtavasti opittavaa. Kaikki ratkaisut eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja juuri se tekee työstä mielenkiintoista. Tekojään kannustava työympäristö ja kokeneiden kollegoiden vahva asiantuntemus ovat auttaneet minua pääsemään sisälle alaan ja kehittymään ammatillisesti.”

Vavilov teki Tekojäälle opinnäytetyön kylmäaineisiin liittyvästä aiheesta ja haastatteli sitä varten alan asiantuntijoita. Työ herätti kiinnostusta Kylmäyhdistyksessä, joka kutsui hänet esittelemään aihetta tammikuun koulutuspäiville.

”Oli todella mieluisa kokemus päästä puhumaan kokeneille alan ihmisille. Esityksen jälkeen tuli hyvää palautetta, joten vastaanotto tuntui hienolta.”