Helsinki ja Tampere jäähdyttävät eri keinoin

Menneen kesän helteet jäivät meillä lyhyiksi, mutta pitkien hellejaksojen ennustetaan yleistyvän Suomessakin tulevaisuudessa. Hellepäivien määrän ennustetaan 3–4-kertaistuvan vuosisadan loppuun mennessä.

Kesien lämpeneminen on erityinen huolenaihe suurissa kaupungeissa, joissa kantakaupungin rakennusmassa sitoo lämpöä ja nostaa huone lämpötiloja entisestään.

Helsingissä ja Tampereella ongelmaa ratkotaan lisäämällä kaupunkiympäristöön varjoa ja vihreyttä. Molemmat kaupungit varautuvat kuitenkin myös kiinteistöjen kaukojäähdytyksen kasvavaan tarpeeseen.

”Kehitämme kaukojäähdytysjärjestelmää kysynnän kasvun mukaan ja seuraamme markkinatilannetta aktiivisesti”, Helenin lämpö- ja jäähdytysliiketoiminnon tuotantopäällikkö Timo Marttinen sanoo.

”Nykyinen kaukojäähdytyksen kapasiteetti vielä riittää, mutta muutaman vuoden päästä rajat voivat tulla vastaan. Todennäköisin ratkaisu on lisätä koneellista jäähdytystä lämpöpumpuilla”, Tampereen Energian Asiakkaat-yksikön johtaja Paavo Pietikäinen arvioi.

Helsingissä suositaan lämpöpumppuja

Helsingissä kaukojäähdytys perustuu ennen kaikkea suuriin lämpöpumppuihin, jotka on kytketty sekä kaukolämpö- että kaukojäähdytysverkkoon.

Keskeisiä tuotantolaitoksia ovat Katri Valan ja Esplanadin lämpöpumppulaitokset, joissa kaukojäähdytystä tuotetaan pääosin samoissa prosesseissa kuin kaukolämpöä.

Molemmissa laitoksissa hyödynnetään puhdistetun jäteveden sisältämää energiaa. Lämpöpumppu ottaa matalalämpöisestä vedestä lämpöä kaukolämpöverkkoon, ja prosessin kylmä puoli voidaan hyödyntää kaukojäähdytyksessä.

Uusin lisä tuotantoon on Eiranrannan laitos, jonka kolme lämpöpumppuyksikköä tuottavat noin 90 megawattia kaukolämpöä ja 60 megawattia kaukojäähdytystä. Laitos pystyy ottamaan lämpöä talteen jopa noin viisiasteisesta puhdistetusta jätevedestä.

Helenin kaukojäähdytyksen kokonaiskapasiteetti on Timo Marttisen mukaan tällä hetkellä noin 200 megawattia.

”Tällä hetkellä suunnitteilla ei ole merkittäviä uusia investointipäätöksiä kaukojäähdytykseen.”

Kaukojäähdytyksen tuotantoa täydentävät kaksi suurta jäähdytysakkua. Esplanadin ja Pasilan maanalaisiin vesivarastoihin voidaan varastoida yhteensä noin 280 megawattituntia jäähdytysenergiaa.

Tampere ottaa kylmän Näsijärvestä

Tampereen ratkaisu perustuu toisenlaiseen lähtökohtaan. Kaukojäähdytyksen pääasiallinen lähde on Näsijärven syvänteestä pumpattava järvivesi, jonka kylmä siirretään Kaupinojan laitoksella verkkoon lämmönsiirtimien kautta.

”Meillä on aikoinaan tehty ratkaisu, että otetaan Näsijärvestä kylmää vettä ja jäähdytetään sillä kaupunkia”, Paavo Pietikäinen sanoo.

Kaupinojalla jäähdytyksen nimellisteho on 40 megawattia. Jäähdytysenergiasta noin 85 prosenttia saadaan vapaajäähdytyksenä järvivedestä. Kesäaikaan kylmäntuotantoa täydentävät neljä kompressoriyksikköä, joiden kylmäaine on ammoniakki.

Pietikäisen mukaan kaukojäähdytyksen kysynnän tasainen kasvu voi merkitä sitä, että tuotantokapasiteetin rajat tulevat vastaan muutaman vuoden kuluttua. Ennen uuden kapasiteetin rakentamista nykyisestä järjestelmästä pyritään ottamaan enemmän irti.

Yksi keino on kasvattaa kaukojäähdytyksen meno- ja paluuveden lämpötilaeroa. Mitä lämpimämpänä vesi palaa asiakkaalta, sitä enemmän jäähdytystehoa samalla vesimäärällä voidaan siirtää.

Tampereen Energia on selvittänyt myös kylmäakkuja ja mahdollisuutta asentaa järviveden ottoputki syvemmälle Näsijärven syvänteeseen. Toistaiseksi näitä suunnitelmia ei ole viety pidemmälle, sillä esimerkiksi kallioon louhittavien vesivarastojen rakentaminen maksaisi miljoonia euroja.

”Tämänhetkisten selvitysten perusteella todennäköisin seuraava askel on koneellisen jäähdytystehon kasvattaminen lämpöpumpuilla Kaupinojalla”, Pietikäinen pohtii.

Faktoja:

-Helsingissä ja Tampereella kaukojäähdytys kattaa lähinnä kantakaupungit, joissa asiakaskunta koostuu lähinnä toimisto-, liike- ja muista suurista kiinteistöistä.

-Helenin jäähdytysverkkoon on liittynyt noin 400 kiinteistöä, joille myytiin viime vuonna kaukojäähdytystä noin 215 gigawattituntia.

-Tampereen Energian kaukojäähdytysverkko ulottuu noin 70 kiinteistöön. Myydyn kaukokylmän määrä oli viime vuonna noin 25 gigawattituntia.