Kaksi lämmönlähdettä teki investoinnista kannattavan

Voimalaitosten hukkalämpöjen ohella myös erilaisten ympäristölämpöjen hyödyntäminen yleistyy kaukolämmön tuotannossa. Hyvä esimerkki tästä on Savon Voiman uusi lämpöpumppulaitos Joensuussa, joka jalostaa lämpöä kaukolämpöverkkoon kahdesta lähteestä.

Ensisijainen lämmönlähde on voimalaitoksen savukaasupesuri. Sen lauhdelämpöä lämpöpumppulaitos jalostaa suoraan kaukolämpöverkkoon. Toinen energialähde on Pielisjoki, jonka veden lämpöä hyödynnetään kesäaikaan.

Kahden lämmönlähteen yhdistelmä tuo Savon Voimalle keinon tuottaa kaukolämpöä lämpöpumpuilla silloinkin, kun voimalaitoksen kattila ei ole käytössä. ”Kahden lämmönlähteen avulla lämpöpumppulaitokselle saadaan huomattavasti enemmän käyttötunteja. Se parantaa investoinnin kannattavuutta, kun laitos tuottaa lämpöä ympäri vuoden”, Savon Voiman liiketoimintajohtaja Kari Anttonen sanoo.

Talvella laitoksen neljä lämpöpumppua tuottaa noin 6 MW lisälämpöä kaukolämpöverkkoon. Se korvaa hakkeella tuotettua lämpöä. ”Kovimmilla pakkasilla uusi laitos auttaa vähentämään myös öljykattiloiden käyttöä”, Anttonen kertoo.

Kesällä lämpöpumppulaitos jalostaa jokivedestä 4–5 MW lämpöä. Joensuun kaukolämpöverkon kesäajan kuorma on noin 20–25 MW, joten lämpöpumppulaitoksen lämpöteho kattaa merkittävän osuuden kesän tuotannosta.

Joensuun laitokselle kansainvälinen tunnustus

Lämpöpumppulaitoksen toimitti Savon Voimalle hollolalainen Calefa Oy. Toimitusjohtaja Petri Vuoren mukaan kaukolämpöyhtiöt ovat nykyisin merkittävin yksittäinen asiakasryhmä Calefan lämpöpumppulaitoksille, joita yritys tarjoaa avaimet käteen -kokonaistoimituksina.

”Lämpöpumpputeknologia on mennyt vauhdilla eteenpäin. Matalalämpöistenkin hukkalämpöjen tai ympäristön energia voidaan nostaa lämpötilaan, joka voidaan siirtää suoraan kaukolämpöverkkoon”, Vuori sanoo.

Kaukolämpöyhtiöt etsivät lämpöpumpuilla hyödynnettäviä lämmönlähteitä myös esimerkiksi teollisuuden tai jäteveden hukkalämmöistä. Investointien kannattavuutta joudutaan kuitenkin miettimään kaukolämpöyhtiöissä tarkkaan. ”Energiatehokkuus ja taloudellisuus paranevat merkittävästi, jos lämmönlähteitä on vähintään kaksi tai useampi, kuten Joensuussa”, Vuori huomauttaa.

Joensuun voimalaitoksen lämpöpumppulaitos voitti viime vuonna European Heat Pump Associationin (EHPA) myöntämän Heat Pump City of the Year -palkinnon. Kyseessä on kansainvälinen tunnustus innovatiiviselle ja kestävälle lämpöpumppuhankkeelle. 

Kaukolämpöön haetaan uusia lämmönlähteitä

Eräiden arvioiden mukaan Suomen kaukolämmöstä jopa kaksi kolmasosaa voitaisiin tuottaa hukkalämmöillä ja ympäristöenergialla lämpöpumppujen avulla. Kari Anttosen mukaan Savon Voima haluaa kuulua kaukolämpöalalla edelläkävijöihin ja hakea kustannustehokkaita ratkaisuja hiilineutraaliin tuotantoon, jota yhtiö tavoittelee vuoteen 2030 mennessä.

Hän uskoo, että erilaiset ei-polttamiseen perustuvat ratkaisut ja lämpöpumppujärjestelmät yleistyvät tulevina vuosina vauhdilla. ”Haemme erilaisia kohteita, joiden hukkalämpöä voidaan hyödyntää. Kyseeseen voivat tulla pienemmätkin kohteet.”

Esimerkki tästä on Tahkovuoren alueella Kuopiossa sijaitseva Savon Voiman lämpöpumppulaitos, joka hyödyntää paikallisen hotellin jäähdytysjärjestelmän lauhdelämpöä. Laitos ottaa lämpöä myös ulkoilmasta, mikä lisää laitteiston käyttöastetta.