Käytännönläheinen kylmäala kiinnostaa stipendiaatteja

Kylmäala kiinnostaa SKLL:n stipendin saaneita opiskelijoita, sillä se tarjoaa käytännönläheisiä töitä ja hyvät mahdollisuudet kehittää omaa osaamistaan.

Teksti Matti Remes   Kuvat Suomen Kylmäyhdistys

Suomen Kylmäliikkeiden Liiton stipendin sai tammikuussa seitsemän opiskelijaa, jotka ovat kunnostautuneet kylmäalan opinnoissa ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Stipendin saivat Toni Liukku, Markus Vuolaspuro, Arto Heiskanen, Haris Halilovic ja Tony Peltonen. Lisäksi Juho Sääskilahti ja Otto Aaltonen eivät päässeet paikalle vastaanottamaan stipendiä. Stipendejä olivat jakamassa SKLL:n hallituksen puheenjohtaja Jonni Moislahti, Kylmäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Sami Vatanen ja SKLL:n vt. toimitusjohtaja Saara Kerttula. Kuva: SKLL
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto jakoi tammikuussa Kylmätekniikan koulutuspäivillä seitsemän stipendiä kylmäalan opinnoissa kunnostautuneille opiskelijoille. Yksi heistä oli Careeriassa kylmäasentajaksi opiskellut Haris Halilovic.

”Lähdin opiskelemaan kylmäalaa, koska olen ollut aina kiinnostunut tekniikasta ja halunnut korjata työkseni asioita. Päätin lopettaa vuosien työuran kaupan alalla ja hakea teknisten alojen töitä tai koulutusta. Tämä löytyi, ja tähän pääsin”, Halilovic kertoo.

Hän osallistui Careerian RekryKoulutukseen, jossa työttömät työnhakijat saavat pätevyyden tiettyyn ammattiin tai työtehtävään. Käytännön työt tulevat tutuiksi työelämäjaksolla, jonka jälkeen yritys työllistää koulutuksen suorittaneet.

Tähtäimessä lisää kylmäalan opintoja

Halilovic aloitti työt Epta Services Oy:ssä toukokuussa 2024. Huoltoasentajana hän tekee lähinnä kaupan kylmäjärjestelmien huoltoja ja korjauksia.

”Työtehtävät vaihtelevat suuresti. Mikä tahansa ongelma asiakkaalla onkaan kylmälaitteiston kanssa, olemme sitä selvittelemässä ja korjaamassa.”

Halilovic tekee muun muassa laitteistojen vuosihuoltoja sekä korjaus- ja vikakeikkoja. Hänen mielestään parasta kylmäalan töissä on työnkuvan vaihtuvuus. 

”Koskaan ei tiedä ennakkoon, millainen päivästä tulee. Pääsen olemaan avuksi asiakkaille ja hyödyntämään myös kaupan alalla oppimaani asiakaspalvelua. Tästä ovat osoituksena useat kiitokset kauppiailta.”

Halilovicin urasuunnitelmiin kuuluvat tulevaisuudessa kylmämestarin opinnot. Hän haluaa olla joku päivä alan rautainen ammattilainen, jolla on tietoa vaikka muille jakaa.

”Löysin kylmäalalta kutsumuksen ja haluan kouluttautua niin pitkälle kuin vain pystyn. Haluaisin päästä suunnittelemaan kylmälaitoksia. Lyhyemmän ajan tavoitteena on olla arvokas ja luotettava asentaja.”

Kiinnostus lämpöpumppuihin syntyi koulussa

Stipendin niin ikään saanut Toni Liukku valmistui joulukuussa Metropolia Ammattikorkeakoulusta talotekniikan insinööriksi. Hänen pääaineensa oli LVI-suunnittelu.

”Opinnoissa kävimme läpi perusasioita myös kylmä- ja lämpöpumpputekniikasta. Etenkin jälkimmäinen aihepiiri alkoi kiinnostaa”, Toni Liukku sanoo.

Lopputyönsä Liukku teki maalämpöjärjestelmän käytöstä jäähdyttämiseen. Esimerkkikohteena oli eräs koulurakennus, jota jäähdytetään vedenjäähdytyskoneiden sijaan kokonaan maalämpöjärjestelmällä.

Liukku sai opintojen aikana harjoittelupaikan Rejlersiltä, jonka kautta löytyi myös opinnäytetyön kohde. Valmistumisen jälkeen hänet vakinaistettiin LVI-suunnittelijaksi. ”Lämpöpumput ovat enemmän tai vähemmän mukana melkein kaikissa hankkeissa.”

Liukku kouluttautui alun perin putkiasentajaksi ja aloitti insinööriopinnot seitsemän vuoden työuran jälkeen. ”Työmailla huomasin talotekniikan keskeisen roolin uudisrakentamisessa ja saneerauskohteissa. Halusin päästä suunnittelemaan entistä monimutkaisempia järjestelmiä.”

”LVI-ala on valtavan monipuolinen. Enkä pidä mahdottomana, että laajentaisin jatkossa osaamistani kylmätekniikassakin. Lämpöpumpuissa kiinnostavat myös teollisen mittakaavan ratkaisut.”

Hakeutuminen kylmäalalle kiinnostaa

Stipendin saanut Markus Vuolaspuro opiskelee energiatekniikkaa Oulun Ammattikorkeakoulussa. Pääpaino opiskelussa on höyryvoimaprosesseissa ja energialaitosten suunnittelussa. Valinnaiseksi opinnoksi hän valitsi kylmälaitosten rakentamisen. ”Suunnittelemme ja rakennamme kurssilla pienen kompressorikäyttöisen kylmälaitteen”, Vuolaspuro kertoo.

Kurssin myötä kylmätekniikka on alkanut kiinnostaa Vuolaspuroa. Hän pohtii alaa yhtenä vaihtoehtona, jos energiatekniikan töitä ei ala löytyä. Kiinnostusta lisäsi tammikuussa osallistuminen Kylmäyhdistyksen Koulutuspäiville. ”Kahden päivän aikana sai hyvän läpileikkauksen, mitä kaikkea ala pitää sisällään.”

Vuolaspuro vie läpi opintojaan työn ohessa. Hän toimii lääkintävahtimestarina Oulun yliopistollisen sairaalan leikkausosastolla.

”Tavoitteeni on päästä pois hoitoalalta, koska työolot ovat heikentyneet roimasti. Työn kuormittavuus on kasvanut, eivätkä henkilöstöresurssit tahdo riittää. Palkkakaan ei vastaa sitä, mitä työ oikeasti on.”

Insinööriksi valmistumisen jälkeen Vuolaspuro aikoo hakea töitä Oulun seudulta. Yksi vaihtoehto on kuitenkin myös suorittaa lisäopintoja kylmätekniikassa ja pätevöityä kylmäalan ammattilaiseksi.

”Kylmäalan töitä varmasti löytyy, mutta en ole niitä vielä sen kummemmin kartoittanut. Päällimmäisenä asiana on nyt saada loppusuoralla olevat opinnot pakettiin.”

Kylmäalan valvonta nojaa pitkälti omavalvontaan

Lämpöpumput vauhdittavat puhdasta siirtymää

Jäähdytysjärjestelmät kulutusjoustossa