Energiatuen painopiste siirtyi lämpöpumppuhankkeisiin

Business Finland myöntää yrityksille ja yhteisöille energiatukea hankkeisiin, jotka edistävät uusiutuvan energian tuotantoa tai käyttöä, energiansäästöä tai muutoin energiajärjestelmän muuttumista vähähiiliseksi.

Tuen suuruus voi olla saneeraushankkeen toteutuksesta riippuen 10–30 prosenttia investoinnista. Esimerkiksi lämpöpumppuhankkeissa tuki on enimmillään 15 prosenttia.

Business Finlandin (BF) tuotepäällikkö Markku Mäkelä kertoo, että viime vuonna energiatukea myönnettiin yhteensä noin 30 miljoonaa euroa. ”Tästä summasta lähes 70 prosenttia meni energiatehokkuusinvestointeihin, joissa lämpöpumput ovat merkittävässä roolissa tavalla tai toisella”, Mäkelä toteaa.

Tänä vuonna energiatukea jaetaan suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonnakin. Mäkelän mukaan tukea on alkuvuonna haettu vilkkaasti. ”Vaikuttaa siltä, että painopiste siirtyy entistä enemmän energiatehokkuusinvestointeihin, joissa lämpöpumput ovat keskeisessä roolissa.”

Viime vuonna energiatukeen varatut määrärahat riittivät vuoden loppuun saakka. Nyt alkuvuosi on ollut sen verran vilkas, että Mäkelä suosittelee hakemuksen jättämistä mieluummin nopeammassa kuin hitaammassa aikataulussa. ”Joulukuuhun saakka ei kannata odottaa.”

Tyypillisiä kohteita kaupassa ja teollisuudessa

Energiatukea voivat saada kaiken kokoiset yritykset, mukaan lukien ammatin- ja liikkeenharjoittajat sekä toiminimet. Yhteisöiksi luetaan puolestaan kunnat, seurakunnat ja säätiöt. Investoinnin koon on oltava vähintään 10 000 euroa ilman arvonlisäveroa.

”Tyypillinen tuen kohde on kaupan kylmäjärjestelmän uudistaminen niin sanotulla waterloop-järjestelmällä, jossa käytetään omakoneellisia kalusteita ja lauhdelämmön liuoskiertoista talteenottoa.”

Mäkelän mukaan kylmäjärjestelmän uudistamisessa myös kylmäaine vaihdetaan usein ympäristöystävällisempään vaihtoehtoon. ”Tähänkin liittyvä investointi hyväksytään tuen piiriin, koska se on ympäristön kannalta järkevää ja se tehdään osana isompaa investointia.”

Business Finlandin saamissa hakemuksissa korostuvat myös teollisuuden prosessien energiatehokkuutta parantavat investoinnit. Esimerkiksi energiakatselmuksissa nousee usein esille lämmönlähteitä, joiden hyödyntäminen lämpöpumpun avulla olisi järkevää.

”Hukkalämpöä voidaan käyttää kiinteistön lämmitykseen. Vieläkin kiinnostavimpia ovat hankkeet, joissa hukkalämpö käytetään jossakin tuotantoprosessin vaiheessa esimerkiksi esilämmitykseen, raaka-aineen sulatukseen tai kuivaukseen. Näin voidaan vähentää sähkön, öljyn tai kaasun käyttöä.”

Etusijalla hyvin valmistellut hankkeet

Energiatuen kriteerit ja hakuohjeet löytyvät Business Finlandin verkkosivuilta. Haku tapahtuu BF:n asiointipalvelussa, jonne kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisen avulla.

Mäkelä sanoo, että etusijalla ovat hyvin valmistellut hankkeet ja huolellisesti laaditut tukihakemukset. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan BF:n investointihakkeen hakemusliite, energiatuen arviointilomake, hankkeen kannattavuuslaskelma ja projektisuunnitelma. ”Hakemuksen käsittely kestää tyypillisesti 2–4 viikkoa”, Mäkelä sanoo.

Mäkelän havaintojen mukaan isommat yritykset ja kunnat ovat varsin hyvin perillä tarjolla olevasta julkisesta tuesta. Sen sijaan etenkin monissa pienissä yrityksissä ei tästä olla tietoisia.

Energiatukihakemusten tasoa Mäkelä luonnehtii hyväksi. ”Hylsyjä” tulee harvoin, sillä yritykset tuntuvat tietävän varsin hyvin, mihin energiatukea on mahdollisuus saada ja mihin ei.

Mäkelän mukaan silloin tällöin tukea haetaan kaukolämmöstä irtautumiseen ja vaihtoehtoiseen lämmitysmuotoon siirtymiseen. Energiatuen ohjeistuksen mukaan tähän ei ole kuitenkaan mahdollista saada tukea.

”Sen sijaan tukea voidaan myöntää, jos kaukolämpöä käyttävään kiinteistöön investoidaan hukkalämmön talteenottoon ja lämpöpumppuun, mikä vähentää kaukolämmön tarvetta. Ja on syytä muistaa, että näissä säästöhankkeissa on edellytyksenä energiatehokkuussopimukseen kuuluminen.”

Energiakatselmus paljastaa säästökohteita

Mäkelän mukaan moni energiainvestointi saa alkunsa tuotantolaitokseen tai kiinteistöön tehdystä energiakatselmuksesta, jossa tunnistetaan energiaa säästäviä toimenpiteitä. Näitä niin sanottuja Motiva-katselmuksia varten Business Finland ja työ- ja elinkeinoministeriö myöntävät yrityksille ja yhteisöille avustusta. ”Pienen hiljaiselon jälkeen etenkin kunnissa on nyt innostuttu tekemään energiakatselmuksia”, Mäkelä sanoo.

Valtion tuki kohdistuu energiakatselmuksen kokonaiskustannuksiin. Jos yritys tai kunta on mukana energiatehokkuussopimuksessa, tuki voi olla enintään 50 prosenttia kuluista. Sopimukseen kuulumattomille tuki on enintään 40 prosenttia.

Energiakatselmustukea voivat saada mikro- ja pk-yritykset. Suurilla yrityksillä on lakisääteinen velvollisuus tehdä neljän vuoden välein energiakatselmus, johon tukea ei ole mahdollista saada.

Energiakatselmustukeen ovat kuitenkin oikeutettuja Suomen mittapuun mukaan varsin suuretkin yritykset, sillä pk-yrityksen määritelmänä käytetään Euroopan komission ohjeistusta. Sen mukaan kriteerit täyttyvät, jos yrityksellä on alle 250 työntekijää ja vuosiliikevaihto enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma enintään 43 miljoonaa euroa.

Myös taloyhtiöille tarjolla avustuksia

Business Finlandin energiatukea ei voida myöntää taloyhtiöille tai pientalojen omistajille. Niiden energiatehokkuutta parantaviin investointeihin on oma tukijärjestelmänsä, josta vastaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Ylitarkastaja Sini Sirén kertoo, että ARAn energia-avustus on tarkoitettu asuinkäytössä oleville asuinrakennuksille. Avustusta ei voida myöntää esimerkiksi liikehuoneistoihin, vapaa-ajan rakennuksiin tai taloudellista toimintaa harjoittaville yhteisöille.

ARAn energia-avustuksiin on varattu yhteensä 120 miljoonaa euroa vuosille 2020–2022. Tuen edellytyksenä on asuinrakennuksen energiatehokkuuden paraneminen, joka todetaan vertaamalla korjaushankkeen jälkeistä energiatehokkuutta rakennuksen rakentamisajankohdan energiatehokkuuteen.

”Kerrostaloilla E-luvun on parannuttava 32 prosenttia, rivitaloilla 36 prosenttia ja omakoti- ja paritaloilla 44 prosenttia”, Sirén sanoo.

Jos energiatehokkuus paranee vaaditun vähimmäistason verran, on avustuksen määrä enintään 4 000 euroa asuntoa kohden. Kiinteistön muuttamisesta lähes nollaenergiatasoiseksi voi saada korkeintaan 6 000 euron tuen huoneistoa kohden. Avustukset ovat kuitenkin enintään 50 prosenttia hankkeen toteutuneista ja avustuksen piiriin kuuluvista kustannuksista.

Eri korjaustoimilla on erilaiset tukiprosentit. Esimerkiksi lämpöpumppujärjestelmissä avustuksen laskennassa otetaan huomioon 50 prosenttia toimenpiteiden kustannuksista. Tästä summasta avustusta voidaan myöntää enintään 50 prosenttia. Eli jos hankkeen kustannukset ovat vaikkapa 100 000 euroa, avustus voi olla enintään 25 prosenttia eli 25 000 euroa.

Sirénin mukaan energia-avustuksen hakuprosessi on varsin vaativa. ”Siksi remonttisuunnitelmat ja energiatehokkuutta koskevat laskelmat on syytä teettää asiansa osaavilla ammattilaisilla.”

”Kun taloyhtiö on tehnyt päätöksen hankkeeseen ryhtymisestä ja hankkinut tarvittavat suunnitelmat sekä liitteet, tulee muistaa, että avustushakemus on jätettävä ARAan ennen korjaustoimenpiteiden aloittamista”, Sirén korostaa.

Tuki kiinnostaa öljylämmityksestä luopujia

Valtiolla on myös erillinen määräraha pientalon omistajille, jotka luopuvat öljylämmityksestä Avustusta myönnetään 4 000 euroa, kun pientalossa siirrytään öljylämmityksestä kaukolämpöön, maalämpöön tai ilma-vesilämpöpumppuun. Tuki on 2 500 euroa, jos kyseessä on vaihto muihin lämmitysjärjestelmiin.

Viime vuonna tuen suosio ylitti odotukset, ja tarkoitukseen varattu 28 miljoonan euron määräraha käytettiin loppuun. Tälle vuodelle tarkoituksiin on varattu 9,4 miljoonan euron määräraha.

Avustusten myöntämisestä vastaa keskitetysti koko maassa Pirkanmaan ELY-keskus. Sen mukaan aikaisemman määrärahan loputtua ELY-keskuksessa sisällä olevat ja sinne toimitettavat hakemukset siirtyvät jonottamaan uutta avustusmäärärahaa.