Nykyaikainen sairaala tarvitsee kylmää kaikkialla

Terveydenhuolto on esimerkki yhteiskunnan elintärkeästä toiminnosta, jota olisi hyvin vaikeaa pitää käynnissä ilman tehokasta jäähdytystä. ”Nykyaikainen sairaala ei pystyisi toimimaan ilman oikein mitoitettuja jäähdytysjärjestelmiä. Sisätilojen jäähdytys ei ehkä kuulosta maallikosta niin kriittiseltä Suomen oloissa, mutta terveydenhoidossa sillä on potilasturvallisuuden kannalta erittäin suuri merkitys. Sairaaloissa on kyse ihmishengistä”, muistuttaa Granlund Joensuun toimitusjohtaja Anssi Pesonen. Hän on ollut mukana suunnittelemassa useiden sairaaloiden jäädytysjärjestelmiä eri puolilla Suomea.

Helsingin ja Uudenmaan HUS on Suomen suurin sairaanhoitopiiri. Se kattaa 23 sairaalaa, joissa hoitoa sai viime vuonna hoitoa runsaat 600 000 potilasta.

Sairaaloissa kylmää tarvitaan sananmukaisesti ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa. Tarve alkaa jo ennen syntymää, sillä Naistenklinikan spermalaboratoriossa siittiöitä säilytetään -196-asteisessa nestetypessä. Pakastettuina ne pysyvät käyttökelpoisina jopa vuosikymmeniä. Elämänkaaren toisessa ääripäässä tarvitaan vainajien kylmäsäilytystiloja, joita on HUSin sairaaloissa on muun muassa patologian osastoilla Meilahdessa ja Jorvissa.

Toipumiseen tarvitaan tasaiset olosuhteet

HUS-Kiinteistöjen LVIA-asiantuntija Juha Nurkkala sanoo, että käytännössä kaikissa sairaalakiinteistöissä tarvitaan yleisjäähdytystä, joka koneellisen ilmastoinnin avulla ohjataan tasaisesti haluttuihin paikkoihin.

”Potilaiden paranemisen ja henkilöstön työtehon kannalta on tärkeää, että lämpötilaa pystytään hallitsemaan kaikissa tiloissa myös hellejaksojen aikana”, Nurkkala painottaa.

Erityisen tärkeää lämpötilojen tarkka hallinta on leikkaussaleissa ja teho-osastoilla, joissa potilaat toipuvat vaativista leikkauksista. Esimerkiksi liiallinen lämpö voisi olla paranemista hidastava stressitekijä.

Erityistä huomiota sairaaloissa käytetään myös lääkehuoneiden viilennykseen. Niissä säilytetään lääkkeitä ja tehdään lääkesekoituksia. Myös lääkkeiden oikea varastointilämpötila on tärkeää. Tämä koskee erityisesti kylmäsäilytystä vaativia lääkkeitä, esimerkiksi rokotteita tai syöpälääkkeitä.

Lisäksi runsaasti sähkö- ja tietotekniikkaa sisältävät tekniset tilat vaativat erillistä jäähdytystä. Jos lämpötila vaikkapa sairaalan konesalissa tai teletiloissa nousisi liian korkeaksi, herkkiin laitteisiin tulisi toimintahäiriöitä.

”Sairaaloissa on myös röntgen- ja magneettikuvaukseen käytettyjä laitteita, jotka toimiessaan kehittävät runsaasti lämpöä. Niille on järjestettävä erillinen jäähdytys.”

Vanhoissa kiinteistöissä suurimmat haasteet

HUSissa vaativin erikoissairaanhoito keskittyy Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaala-alueille, mutta Uudenmaan alueella on useita muitakin sairaaloita ja avohoidon sekä erilaisten tutkimus- ja hoitotoimenpiteiden tiloja.

Jäähdytyksen haasteita lisäävät hyvin eri-ikäiset kiinteistöt. Kirurginen sairaala Helsingin keskustassa on rakennettu 1880-luvulla. Uusi lastensairaala otettiin Meilahdessa käyttöön vuonna 2018.

”Uudemmissa ja peruskorjatuissa tiloissa asiat ovat kunnossa, mutta vanhemmissa kiinteistöissä voi ongelmia vielä olla. Jäähdytyslaitteiden säännöllinen huolto on toiminnan kannalta oleellisen tärkeä asia”, Nurkkala toteaa.

Viileää hajautetusti tai keskitetysti

HUSin sairaalakiinteistöihin kylmää tuotetaan yleensä vedenjäähdytyskoneilla. Ne jäähdyttävät nesteen, jota kierrätetään ilmastoinnin tuloilmakoneiden jäähdytyspattereissa. Isolla sairaala-alueella voi olla useita kymmeniä vedenjäähdytyskoneita, joista kukin viilentää tietyn rakennuksen tai sen osan.

Rakennusosakohtaiset vedenjäähdytyskoneet ovat yleinen ratkaisu vanhoissa sairaalakiinteistöissä. Monissa sairaaloissa niitä on kuitenkin korvattu viime vuosina keskitetyillä eli alueellisilla jäähdytysjärjestelmillä, kun kiinteistöissä on tehty perusparannuksia ja rakennettu sairaala-alueelle uusia rakennuksia.

”Esimerkiksi Hämeenlinnassa ja Riihimäellä on ollut jo pitkään käytössä alueellinen jäähdytys. Lisäksi Joensuussa ja Kuopiossa on rakennettu kymmenen viime vuoden aikana tällaisia järjestelmiä”, Anssi Pesonen mainitsee.

Myös Vaasan keskussairaalassa otettiin muutama vuosi sitten käyttöön keskitetty jäähdytysjärjestelmä. Siellä 40 vanhaa vedenjäähdytyskonetta korvattiin kolmella suurella koneella, jotka kattavat nyt koko laajan sairaala-alueen kylmätarpeet.

Pesonen sanoo, että keskitetyssä järjestelmässä jäähdytysjärjestelmän kokonaisteho voidaan mitoittaa pienemmäksi, sillä jäähdytyksen huipputehontarve ei yleensä osu samaan aikaan alueen kaikkiin rakennuksiin. Laitteiden pienempi mitoitus tarkoittaa todennäköisesti pienempiä investointikuluja. ”Joka tapauksessa jäähdytysjärjestelmän muunneltavuus paranee. Keskitettyä järjestelmää on myös helpompi laajentaa kuin hajautettua.”

Energiaa säästävät ratkaisut yleistyvät

Sairaaloiden jäähdytyksessä on alettu hyödyntää myös paikallisten energiayhtiöiden toimittamaa kaukokylmää. Esimerkiksi HUSissa sitä on otettu käyttöön muun muassa uudessa lastensairaalassa. Sitä hyödynnetään jatkossa myös rakenteilla olevassa Siltasairaalassa.

”Siellä tarvitaan kuitenkin myös vedenjäähdytyskoneita. Kiinteistöön tulee paljon leikkaustiloja, joiden ilman kuivatukseen kaukokylmä ei sovellu”, Nurkkala sanoo.

Leikkaussalin ohella kuvantamislaitteet ovat terveydenhoidon kannalta elintärkeitä kohteita, joiden jäähdyttämiseen on rakennettu myös varajärjestelmiä. Esimerkiksi röntgenlaitetta voidaan tarvittaessa viilentää vesijohtoverkon kylmällä vedellä, jos varsinainen jäähdytysjärjestelmä jostakin syystä vikaantuu.

Energiatehokkuuden parantaminen on ajankohtainen kysymys myös sairaaloiden jäähdytyksessä. Energiaa voidaan säästää esimerkiksi ottamalla kylmätuotannosta syntyvä hukkalämpö kierrätykseen.

”Talteen otettua lämpöä voidaan käyttää talvella suoraan ilmanvaihdon ja tilojen lämmitykseen sekä ympäri vuoden lämmittämään käyttövettä, jota sairaaloissa kuluu runsaasti. Kesällä lämpöä tarvitaan myös sisätiloihin johdettavan ilman kuivausprosessin vaatimaan jälkilämmitykseen”, Pesonen kertoo.