Kaupan kylmäremonteissa riittää vielä tekemistä

F-kaasuasetuksen vaatimat kylmäremontit myymälöissä etenevät, mutta iso osa jättiurakasta on vielä jäljellä. Kaavailut kylmäaineiden sääntelyn kiristämisestä edelleen herättävät huolta.

Teksti Matti Remes   Kuvat Kesko, Lidl ja iStockphoto

MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

EU:n F-kaasuasetuksen mukaan korkeamman ilmastolämmitysvaikutuksen eli korkean GWP-arvon kylmäaineiden käytöstä on luovuttava vaiheittain vuoteen 2030 mennessä. Muutosurakka on suurin päivittäistavarakaupassa, sillä elintarvikkeita myyvien myymälöiden kylmälaitoksissa ja -laitteissa on käytetty perinteisesti paljon asetuksen alaisia R404A-kylmäaineita. Kysyimme Keskolta, Lidliltä ja S-ryhmältä, miten vuoteen 2030 ulottuvat kylmälaitteiden muutostyöt etenevät.

Keskon 1 200 kauppapaikasta lähes puolet täyttää F-kaasuasetuksen vaatimukset eli niissä käytetään luonnollisia tai alhaisen GWP-arvon kylmäaineita.

Keskolla urakka puolivälissä

Keskolla kylmälaitteita on noin 1 200 kauppapaikassa eri puolilla Suomea. Kauppakonsernin talotekniikkapäällikkö Jari Pihlajamaa arvioi, että kylmäjärjestelmistä lähes puolet täyttää F-kaasuasetuksen vaatimukset eli niissä käytetään luonnollisia tai muita alhaisen GWP-arvon kylmäaineita.

”Olemme arvioineet, että loputkin kylmäjärjestelmistä saadaan muutettua vuoden 2029 loppuun mennessä F-kaasuasetuksen mukaisesti. Tämä kuitenkin edellyttää, ettei eteen tule muita haasteita.”

Tällä Pihlajamaa viittaa keskusteluun, joka on käynnistynyt F-kaasuasetuksen aikataulujen mahdollisesta aikaistamisesta ja sääntelyn kiristämisestä. Toinen puheenaiheeksi noussut asia ovat tiettyjen kylmäaineiden sisältämät PFAS-yhdisteet, joilla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja eliöihin.

PFAS-yhdisteiden käytön mahdollinen rajoittaminen supistaisi käytettävissä olevien alhaisen GWP-arvon kylmäaineiden vaihtoehtoja, mikä Keskon ohella vaikuttaisi monen muunkin kylmäjärjestelmiä uudistavan yrityksen suunnitelmiin.

”Jos EU:ssa esillä olevat kaavailut toteutuisivat, samoja kylmäaineita alkaisi säädellä kaksikin direktiiviä hieman eri tavalla. Ja näinhän ei tietenkään voi olla”, Pihlajamaa huomauttaa.

Lidlillä tekemistä vielä takavarastoissa

Lidl on toiminut Suomessa vuodesta 2002 lähtien, ja alkuvuosina myymälöiden kylmäkalusteissa yleisin kylmäaine oli R404A. Siirtyminen R134A:n ja propaanin käyttöön käynnistyi, kun kylmäainemääräysten muuttuminen alkoi näyttää todennäköiseltä.

”Viime vuosina myös hiilidioksidin käyttö kylmäaineena on tullut vahvasti kuvaan mukaan”, Lidlin kiinteistöpäällikkö Arttu Puhakka sanoo.

Lidlillä on Suomessa 202 myymälää, joiden myymäläpuolen kylmäkalusteista jo 198:ssa kiertää joko GWP-arvon alittava tai luonnollinen kylmäaine eli joko hiilidioksidi tai propaani. ”Myymälöiden takavarastojen kylmäkoneikoista noin 60 prosenttia on muutettu luonnollisille kylmäaineille, joten siellä on vielä työtä tehtävänä.”

Kylmäjärjestelmien uusimisen yhteydessä parannetaan myös myymälöiden energiatehokkuutta. ”Esimerkiksi takavarastoissa energiatehokkuutta parantaa huomattavasti ovityypin vaihtaminen. Aiemmin varaston yksi sivu aukeni kokonaan. Uudessa ovityypissä avautuva pinta-ala on puolet pienempi.”

Viime vuosina myös hiilidioksidin käyttö kylmäaineena on tullut vahvasti kuvaan mukaan, Lidlin Arttu Puhakka kertoo.

Lämmityksessä omavaraisia myymälöitä

Kotkan Sutelassa Lidl on ottanut myymälässään käyttöön maalämmön ja lauhdelämmön talteenoton yhdistävän järjestelmän. Siinä kylmäkoneiden hukkalämpö hyödynnetään kiinteistön ja käyttöveden lämmitykseen.

”Lämmityksessä myymälä on omavarainen, eikä varalla olevaa sähkökattilaa ole tarvittu edes kovilla pakkasilla. Ostosähkön tarvetta vähentävät puolestaan huomattavasti myymälän omat aurinkopaneelit”, Puhakka sanoo.

Riihimäellä Lidl on ottanut hiljattain käyttöön ilma-vesilämpöpumppujärjestelmän, jossa ulkoilman ohella hyödynnetään kylmäkalusteiden lauhdelämpöä. ”Yhdistelmä toimii hyvin, vain kovilla pakkasilla on käytettävä sähkölämmitystä.”

Lämpöpumppuihin perustuvia ratkaisuja on Puhakan mukaan tulossa myös myymäläkiinteistöihin, joissa nyt on lämmitysmuotona kaasu- tai öljylämmitys.

”Lämpöpumpputeknologiaa puoltaa myös se, että aiomme jatkossakin pitää propaanin yhtenä vaihtoehtona kylmäkalusteiden kylmäaineena. Propaanikoneiden tuottama lauhde on matalalämpöisempää, joten sen hyödyntämiseen tarvitaan lämpöpumppua.”

Puhakka kertoo, että Keski-Euroopassa propaani on hyvin yleisesti käytetty kylmäaine. Hänen mukaansa sen käytön osaamista löytyy hyvin Suomessakin.

Myös S-ryhmä arvioi pysyvänsä aikataulussa

Myös HOK-Elannolla ja koko S-ryhmällä on meneillään iso urakka, kun EU:n F-kaasuasetuksen vaatimuksia pannaan täytäntöön vuoteen 2030 mennessä. HOK-Elannon vanhempi kylmätekniikan asiantuntija Mikko Keitaanranta kertoo, että HOK-Elannon myymälöissä luonnollisella kylmäaineella toimii 138 yksikköä, mikä on 63 prosenttia kaikista myymälöistä. HFC/HFO-kylmäaineita käytetään vielä 80 yksikössä.

”Kaikki uudet yksiköt on rakennettu jo pitkään luonnollisilla kylmäaineilla. Samoin menetellään myös remonttikohteissa, kun niissä uusitaan laitteet.” HOK-Elannon laiteuusinnoista on tehty ”tiekartta”, joka tukee vuoden 2030 vaatimusten täyttymistä.

Myös koko S-ryhmässä edetään suunnitelmallisesti, jotta kaupparyhmän kaikki noin 1 100 kauppapaikkaa täyttävät määräykset määräaikaan mennessä. SOK Kiinteistöässän vanhempi asiantuntija Matti Eerikäinen arvioi, että noin 60 prosenttia myymälöistä käyttää jo F-kaasuasetukseen kuulumattomia kylmäaineita eli luonnollisia tai alhaisemman GWP-arvon kylmäaineita.

Eerikäisen mukaan kylmäaineita vaihdetaan suunnitelmallisesti yleensä silloin, kun vanhojen kylmäkalusteiden vaihtaminen tulee ajankohtaiseksi. Saneerauksen yhteydessä katsotaan myös lämmön talteenottoa ja myymälän energiatehokkuuden parantamista laajemminkin.

Uuden F-kaasuasetuksen vaatimuksia astumassa voimaan

Uusi F-kaasuasetus astunut voimaan

Palavat kylmäaineet yleistyvät – miten on turvallisuuden laita?