Kaupan keräilykeskus tuotiin lähelle asiakkaita

K-Citymarket Ruoholahden keräilykeskus on Euroopan ensimmäisiä kaupan yhteydessä olevia jakelukeskuksia, jossa on käytössä robottiavusteinen keräily.

Teksti Dakota Lavento   Kuvat Dakota Lavento

Hankkeessa kylmäsuunnittelun projektipäällikkönä toiminut Timo Reikko ja Keskon kylmätekniikan asiantuntija Mikael Mård automaattivarastoa jäähdyttävän CO2-koneikon vieressä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Entisessä Alkon pullotustehtaassa toimivan Lähikauppakeskus Ruoholahden maanalaisiin kerroksiin valmistui vuosi sitten Keskon ensimmäinen automaattiavusteinen keräilykeskus. Se on Euroopan ensimmäisiä kaupan yhteydessä olevia jakelukeskuksia, jossa on käytössä robottiavusteinen keräily. Vastaava MFC-konsepti (micro fulfillment center) on käytössä muun muassa Walmartissa ja Tescossa.

MFC-konseptissa ideana on toteuttaa verkkokauppatoimijoille pienehköjä varastotiloja tiiviisti asutuille kaupunkialueille lähelle kuluttajia ja näin tehostaa toimituksia: pienentää sekä kuluja että toimituksiin kuluvaa aikaa.

Ruoholahteen automaattivarasto voitiin toteuttaa, sillä kauppakeskuksessa oli vapaana korkeaa varastointi- ja logistiikkatilaa. Viisi kerrosta maan alla sijaitsevassa keräilykeskuksessa on noin tuhannen neliömetrin kylmävarasto, josta asiakkaiden tilaamia tuotteita keräilee 45 robottia. Toimitukset suuntautuvat Helsingin keskustaan.

”Robotit säästävät ihmistyövoimaa. Niiden ansiosta keräily käy tehokkaasti”, Kesko Oyj:n kylmätekniikan asiantuntija Mikael Mård sanoo. K-ryhmän Head of eCommerce Hanna Heinänen sanoo, että manuaaliseen keräilyyn verrattuna robotit ovat noin neljä kertaa tehokkaampia, mikä mahdollistaa volyymin kasvattamisen.

Kiinteistön jäähdytys hyödyksi

Automaattivaraston lämpötila pidetään kahdessa asteessa. Sen jäähdyttää Viima Oy:n urakoima ja Ramboll Oy:n suunnittelema kylmäjärjestelmä. Kylmäsuunnittelun projektipäällikkönä hankkeessa toimi Timo Reikko.

Automaattivaraston CO2-koneikko on Mårdin mukaan varsin samanlainen kuin elintarvikeliikkeissäkin, mutta edullisempi toteuttaa. ”Kaupankylmän kaasujäähdytteisiin koneisiin verrattuna automaattivaraston välillisessä järjestelmässä koneikon kompressorit voitiin mitoittaa matalammalle lauhteen painetasolle.”

Automaattivaraston laskennallinen jäähdytystehontarve on 125 kW. Reikon mukaan kylmäjärjestelmä mitoitettiin kattamaan noin 99 prosenttia Suomen ympäristöolosuhteista. Jos ulkolämpötila ylittää +23°C, liuoslauhdeverkosto tarvitsee lisäjäähdytystä kiinteistön jäähdytysverkostosta. Laskennallisesti ostettavan energian määrä on vuositasolla 22,5 MWh. Mård kertoo, että kesällä 2022 järjestelmä otti jäähdytysverkosta kaikkiaan 14 MWh lisäenergiaa.

Kiinteistön jäähdytyksen runkolinjat kulkevat suoraan automaattivaraston yläpuolella, joten investointikustannus jäi pieneksi.

Tilahaasteita

Sijainti aiheutti automaattivaraston suunnittelulle ja toteutukselle omat haasteensa. Ratkaistavana oli kondenssiveden poisto merenpohjan alapuolella olevasta tilasta. Lauhdelämmöllä on matkaa katolle, josta se vielä toistaiseksi poistetaan. Kiinteistön remontin jälkeen sitä voidaan hyödyntää lauhdelämpöpumpun avulla.

Korkean automaattivaraston kehikon päällä liikkuville roboteille sekä huoltolaitteelle oli jätettävä tilaa, mikä määritti kattoon asennettavien höyrystimien asennuskorkeuden. ”Emme voineet käyttää kaupankylmästä tuttuja läpipuhaltavia höyrystimiä, vaan alhaalta imeviä ja sivulle kahteen suuntaan puhaltavia malleja, Reikko sanoo.

Yritykset ammentavat uutta tutkimushankkeesta

Ruotsi avasi suomalaisille lämpöpumpuille ovet maailmalle

Syväkylmää tarvitaan monella toimialalla