Lämmitys lämpöpumppuistuu

Polttoon pohjautuva lämmitys tuottaa merkittävän määrän Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä – pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta – on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi.

Lämpöpumput ovat ratkaisu polttovapaaseen siirtymään. Ne pystyvät hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmityksessä kuin jäähdytyksessäkin.

Lämmityksen lämpöpumppuistuminen on Suomessa jo todella hyvässä vauhdissa. Suomen 1,4 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes viidenneksen lämmityksestä. Kiitos investointien hyvän kannattavuuden lämpöpumppumarkkinan vauhti vaan kiihtyy.

Vuonna 2022 lämpöpumppuja myytiin hurjaa vauhtia. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan vuonna 2022 myytiin 196 000 lämpöpumppua. Kokonaismäärä kasvoi viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna 52 prosentilla. Kasvu painottui isompitehoisiin pumppuihin, joten toimitusten euromääräiset kasvut olivat vieläkin suuremmat.

Energia, Ukraina ja avustukset

Energianhinnan nousu ja pyrkimys mahdollisimman riippumattomiin lämmitysratkaisuihin satavat lämpöpumppujen laariin. Öljyn, kaasun, kaukolämmön ja sähkön hinnan nousun vuoksi lämpöpumppujen kannattavuus on parantunut entisestään.

Öljykattiloiden korvaamiseen ja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen annettavat avustukset kiihdyttävät lämpöpumppujen myyntiä lämmitysjärjestelmien saneerausmarkkinassa.

Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan lisäsi lämpöpumppujen kysyntää lähienergian ja mahdollisimman vähäiseen ostoenergiaan pohjautuvien lämmitystapojen suosion myötä.

Pulaa ammattilaisista

Maalämpöjärjestelmien yli 20 prosentin kasvua rajoittaa eniten puute porauskapasiteetista.

Suurin osa uusista pientaloista hyödyntää maalämpöä. Tukien ansiosta ilma-vesi- ja maalämpöpumppuja hankitaan korvaamaan öljykattiloita. Hukkalämmön talteenotto lisääntyi paitsi teollisuudessa ja jätevedenkäsittelyssä, myös kerrostaloissa.

Reilut 500 kerrostaloa alkaa vuosittain säästää jopa 50 prosenttia kaukolämmön kulutuksestaan. Monet luopuvat kaukolämmöstä kokonaan maalämmön tai yhdistetyn poistoilma- ja maalämpöpumpun avulla.

Kysynnän kasvu on johtanut paikoin porausten pitkiin toimitusaikoihin ja pulaan ammattilaisista. Tarvetta olisi merkittävälle määrälle uusia yrittäjiä, lämpöpumppu- ja komponenttiasentajia sekä suunnittelijoita.

Alempi sähköveroluokka innostaa

Ostoskeskusten, palvelurakennusten, logistiikkakiinteistöjen lämmitys ja jäähdytys hoidetaan yhä useammin kiinteistökohtaisilla megawattiluokan lämpöpumpuilla. Kauko- ja aluelämmön ja -jäähdytyksen tuotantoon suunnattuja lämpöpumppuhankkeita on vireillä kymmenittäin. Teollisuuskohteiden, datakeskusten ja jäähdytyksen hukkalämpöjen hyödyntäminen edellyttää lähes aina lämpöpumpputekniikkaa.

Lämpöpumppujen tekniikan kehitys on nostanut suoritusarvoja sekä saavutettavia lämpötilatasoja vauhdilla. Sen ansiosta löytyy lisää sovelluksia fossiilisien polttoaineiden, polttoon perustuvan lämmityksen sekä sähkönkäytön korvaamiseen.

Yli 500 kW:n lämpöpumppukohteiden sähköveroluokan lasku tulee kiihdyttämään isojen pumppujen markkinaa entisestään.

Tuplana vuoteen 2030

Lämpöpumppuala on jo hyvässä vauhdissa, mutta lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. RePowerEU-suunnitteleman mukaan EUn lämmityksen riittävään sähköistämiseen tarvitaan yli 50 miljoonaa lämpöpumppua vuoteen 2030 mennessä. Euroopan nykyisen 20 miljoonan lämpöpumpun kannan lähes kolminkertaistaminen kahdeksassa vuodessa kuulostaa haastavalta.

Suomella, kuten muillakin Pohjoismailla on pitkä etumatka Keski-Euroopan maihin verrattuna, mutta täälläkin investointivauhti kiihtyy. Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tehdään tällä vuosikymmenellä noin kymmenellä miljardilla eurolla. Se tarkoittaa, että lämpöpumppujen määrä nousee yli kahden miljoonan. Niiden lämmöntuotanto vuonna 2030 on 25–30 TWh/a eli yli 30 prosenttia Suomen rakennusten lämmitystarpeesta.

Investointeja ja uusia lii­ke­toi­min­ta­mal­le­ja

Valtaosa lämpöpumppuinvestoinneista tulee, kuten nykyäänkin, erillislämmitykseen, mutta lämpöpumppuja asennetaan paitsi kaukolämmön ja -kylmän tuotantoon, myös kaukolämpöputkien toiseen päähän rakennuskohtaisten hukkalämpöjen ja lähienergian hyödyntämiseen. Voikin olla, että kaukolämpö kokee terminä inflaation ja muuttuu vähitellen lämpöenergian kaksisuuntaiseksi siirto- ja varastointijärjestelmäksi.

Energiajärjestelmän systeemisessä muutoksessa olennaisessa roolissa ovat uusien liiketoimintamallien käyttöönotto sekä investoreiden ja investointi-intressien löytäminen. Energian myyminen, säästäminen, varastointi ja lähienergioiden käyttö on saatava mahtumaan samoihin palvelutuotteisiin. Kysyntäjoustomarkkinan nopea kehittyminen tuo keitokseen lisämausteensa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA muuten arvioi, että ilmastomuutoksen taltuttamiseksi maailmassa pitää olla 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.