Huoltokielto koskee vain jäähdytyslaitteita
Tämän vuoden alusta astui voimaan niin sanottu huoltokielto. Nimestään huolimatta se ei koske kaikkia kylmäaineita sisältäviä laitteita vaan ainoastaan jäähdytyslaitteita.
Teksti Mika Kapanen
Käytön valvonta eli ns. huoltokielto
F-kaasuasetuksen 13 artiklan mukainen huoltokielto astui voimaan 1.1.2020. Väitteistä huolimatta huoltokielto ei koske kuin osaa kylmäaineista ja sovelluksista. Kielto koskee vain sellaisten F-kaasujen, joiden GWP-arvo on vähintään 2 500, käyttöä jäähdytyslaitteiden huollossa tai kunnossapidossa. Tämä kielto koskee vain niitä laitteita, joiden kylmäainepiirin täytös on vähintään 40 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Kylmäaineita, joiden GWP ≥ 2500, ovat muun muassa R404A (GWP 3922), R507A (3985), R422A (3143), R422D (2729), R428A (3607) ja R434A (3245). Esimerkiksi R404A:lla 40 CO2-ekvalenttitonnia vastaava täytös on 10,2 kg (40000 / 3922 = 10,2 kg).
Regeneroitujen tai kierrätettyjen F-kaasujen käyttö huollossa on kuitenkin sallittua 31.12.2029 asti. Kierrätettyjä peruspuhdistettuja F-kaasuja saa käyttää vain talteenoton tehnyt huoltoliike omissa huoltokohteissaan tai muuten sen yrityksen kohteissa, jonka puolesta kyseinen kylmäaine-erä on otettu talteen osana kunnossapitoa tai huoltoa. Regeneroitu kylmäaine vastaa ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan uutta kylmäainetta.
Jäähdytyslaite
Huoltokielto koskee kylmäaineen käyttöä käsitteen jäähdytyslaite (refrigeration equipment) alaisissa laitteissa. Jäähdytyslaitteella tarkoitetaan laitetta, joka jäähdyttää tuotetta tai tilaa alle ympäröivän lämpötilan. Jäähdytyslaitteet jaetaan vielä kiinteisiin ja liikkuviin jäähdytyslaitteisiin. Kiinteä jäähdytyslaite (stationary refrigeration equipment) on esimerkiksi kotikylmät, kaupan kylmälaitteet, ammattikeittiölaitteet ja teollisuuden sovellukset. Näiden koko vaihtelee kotikylmiöistä suuriin kylmä- ja pakkasvarastoihin ja teollisuuslaitoksiin. Liikkuva jäähdytyslaite (mobile refrigeration equipment) on taasen esimerkiksi jäähdytetty kulkuneuvo, pakettiauto, rekka, perävaunu, laiva, jne. Kielto ei koske laitteita, joiden tarkoitus on jäähdyttää tuotteet alle -50 °C lämpötilaan.
Huoltokielto ei koske ilmastoinnin jäähdytyslaitteita tai lämpöpumppuja. Ilmastoinnin jäähdytyksen tarkoitus on pitää rakennuksen tai tilan lämpötila halutulla tasolla, jossa ihmiset oleskelevat, jolloin sitä tämä huoltokielto ei koske, kuten ei myöskään rakennusten tai tilojen lämmittämiseen tarkoitettuja lämpöpumppuja.
Kylmäainetäytöksen laskenta
Pääkriteeri täytöksen määrittämiseen on laitteen tekninen rakenne “kylmäainepiiri”. Kylmäainepiiri sisältää komponentit ja putkistot, jotka muodostavat yhden jatkuvan kokonaisuuden, jossa F-kaasu voi virrata. Jos kaksi piiriä on toisistaan täysin erotetut (niiden välillä ei ole pysyviä tai väliaikaisia liitoksia), niin niitä on pidettävä erillisinä piireinä, vaikka niitä käytettäisiin samaan tarkoitukseen.
Täytösmäärän laskenta perustuu nykyisin hiilidioksidiekvivalentteihin (CO2-ekv-tn.). Laskennassa on käytettävä F-kaasuasetuksessa esitettyjä GWP-arvoja. Puhtaiden kylmäaineiden GWP-arvot on esitetty asetuksen liitteissä I ja II ja seoksille standardin EN 378-1 liitteen E sarakkeessa GWP. Nämä arvot perustuvat hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n neljänteen arviointiraporttiin. On huomattava, että standardin EN378-1 liitteen E taulukoissa esitetään myös viidennen arviointiraportin mukaisia GWP-arvoja (sarake GWP (AR5)). Nämä arvot ovat tässä standardissa annettu ainoastaan informaatiotarkoituksessa.
Määräaikaisista vuototestauksista
Sekä F-kaasuasetus että ympäristösuojelulaki velvoittavat laitteen haltijan tai omistajan huolehtimaan, että F-kaasuja sisältävät laitteet tarkastetaan vuotojen varalta säännöllisesti ja että laitteesta pidetään huolto- ja tarkastuspäiväkirjaa. Laitteen haltija tai omistaja voi estää vuototarkastuksen tekemisen poikkeusoloissa, mutta tämä ei vapauta häntä tarkastusvastuusta. Tällaisesta syystä johtuen huoltoyhtiö ei siis ole vastuussa, jos laitteelle määrätyt vuototarkastukset jäävät tekemättä. Huoltoyhtiö ei voi puolestaan jättää tarkastuksia tekemättä, jos tiloihin pääsee epidemian aikana.
Koronaepidemia ei ole syy jättää laitteita huoltamatta, sillä esimerkiksi vuototarkastus on tehtävä myös poikkeusoloissa. Moni huoltoyritys on kertonut, että asiakkaiden varotoimien vuoksi huoltokohteisiin ei enää välttämättä pääse. Syynä voi olla esimerkiksi, että henkilökuntaa ei ole enää paikalla, kun kaikki ovat etätöissä tai lomautettuina. Tai sitten ulkopuolisia ei päästetä suojatoimenpiteenä yrityksen tiloihin toistaiseksi.
F-kaasuja sisältävät laitteet pitää vuototestata täytösmäärän mukaisin määräajoin myös vaikkei laite olisikaan käytössä.
Pätevyysasetuksen muutoksesta
Suomalainen pätevyysasetus 766/2016 koskee nyt vain F-kaasuja, mutta luonnollisten kylmäaineiden, kuten propaani, hiilidioksidi ja ammoniakki, käsittelijöille ei ole asetettu minkäänlaisia vaatimuksia. Periaatteessa kuka tahansa saisi tällä hetkellä huoltaa ja asentaa luonnollisia kylmäaineita käyttäviä kylmälaitteita ja lämpöpumppuja, mikä voisi johtaa hallitsemattomiin riskeihin ja vaaroihin.
Tämän johdosta kylmä- ja lämpöpumppualan järjestöt jättivät v. 2019 lakialoitteen Ympäristöministeriölle (YM) ja Teollisuus- ja elinkeinoministeriölle (TEM), jotta kaikille kylmäaineille tulisi pakolliset pätevyysvaatimus. Aloite on ollut kommentoitavana 08/2019, lakiesitys annettaneen eduskunnalle vuoden 2020 aikana. EU-tasolla muun muassa kylmäalan urakoitsijoiden keskusjärjestö AREA ajaa samanlaista aloitetta.
Kylmäainetilastoista
Tilastokeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen SYKE uusi kasvihuonekaasuinventaario julkaistiin 12.12.2019. Raportin mielenkiintoisin osuus on kuinka paljon ja mitä F-kaasuja käytössä olevat jäähdytys- ja lämpöpumppulaitteistot sisältävät. Inventaari kuvaa tilannetta 31.12.2018, jolloin laitteet sisälsivät F-kaasuja yhteensä n. 4 300 000 kg ja 11 000 000 000 CO2-ekvivalenttikiloa, joten keskimääräinen GWP-arvo on 2553. Tämä tarkoittaa, että jokaista suomalaista kohden on n. 0,78 kg F-kaasuja tai 2000 kg CO2:ta. Uudella henkilöautolla tämä vastaa n. 17 000 km ajelua henkeä kohden.
Kylmäaineittain sekä absoluuttisena massana että CO2-ekvivalentteina yleisimmät kylmäaineet ovat R404A, R134a, R410A ja R407C. Sovelluksista eniten kylmäaineita on kaupan kylmälaitteissa, lämpöpumpuissa, ajoneuvojen ilmastoinnissa ja ammattikeittiöiden kylmälaitteissa.
Lähde: Tilastokeskus ja SYKE kasvihuonekaasuinventaario 31.12.2018.
Nyt kun on opittu, mitä tällä hetkellä voimassa oleva F-kaasuasetus tarkoittaa, EU-komission ilmastoasioiden pääosasto DG CLIMA on ilmoittanut aloittavansa asetuksen uudelleentarkasteluprosessin. Uudelleentarkasteluun liittyviä selvityksiä tullaan tekemään jo tänä vuonna.
KylmäExtra 1/2020
- Pääkirjoitus: Turvaamme kriittisiä toimintoja epidemian aikana
- Lisää vauhtia lämmön talteenottoon
- Suomi suuntaa lämpöpumppuihin
- Lämpöpumput ovat ratkaisu myös korkeiden lämpötilojen tuottamiseen
- Huoltokielto koskee vain jäähdytyslaitteita
- Ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa eniten
- Monta polkua kylmäasentajaksi
- Kylmätekniikan koulutuspäivät vetivät jälleen väkeä
- Panimomestarin tuotteet kypsyvät kylmässä
- Ammoniakki – mainettaan parempi
- Tukes valvoo suurimpia laitoksia
- Kesät kuumenevat, asuinkerrostalot tarvitsevat jäähdytystä
- Verivalmisteen tie potilaalle vaatii viileää
- Taajuusmuuttajista iso säästö kauppakeskuksissa
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen 100 vuotta
- Kaukolämmöstä maalämpöön säästörahoituksella
- Alan töissä: Maailmanparantaja luottaa tekniikan voimaan