Verivalmisteen tie potilaalle vaatii viileää
Verivalmisteiden valmistus ja kuljetus verenluovutuksesta sairaaloihin on tarkasti hiottu prosessi. Matkan varrella tarvitaan kylmätekniikkaa.
Teksti Matti Remes Kuvat Punaisen Ristin Veripalvelu
Punaisen Ristin Veripalvelun tiloissa Helsingin Kivihaassa verenluovutus käy nopeasti ja kivuttomasti. Terveydentilahaastattelun ja hemoglobiinin mittauksen jälkeen luovuttaja käy lepäämään luovutuspedille, jossa hoitaja laittaa tottuneesti neulan käsivarteen ja valuttaa kyynärvarren laskimosta vajaat puoli litraa verta pussiin.
Koko operaatio on ohi 5–10 minuutissa. Sen jälkeen luovuttaja voi ottaa hetken rauhallisesti ja nauttia lasillisen mehua ja pientä purtavaa kahvilassa.
Luovutuksen jälkeen veripussit siirretään toisessa kerroksessa sijaitsevalle tuotanto-osastolle. Kokoverta ei käytetä sellaisenaan, vaan siitä tehdään punasolu- ja verihiutalevalmisteita sekä erotellaan plasma lääkevalmistusta varten. Tuotteita tarvitaan leikkauksissa sekä anemian, syövän ja verenvuototaudin hoidossa.
Mutta ennen kuin verivalmiste saadaan potilaalle, tuotantoprosessiin ja logistiikkaan tarvitaan monta työvaihetta.
Vastuulla koko maan verihuolto
Veripalvelu huolehtii keskitetysti koko maan verivalmistehuollosta. Se rekrytoi vapaaehtoiset verenluovuttajat ja järjestää verenluovutuksia eri puolilla maata. Viime vuonna niin sanottuja kokoverenluovutuksia eli normaaleja verenluovutuksia tehtiin 198 339 kappaletta.
Veripalvelun tuotantoesimies Sari Rope kertoo, että kokoveripussit kuljetetaan tuotanto-osastolle kuljetuslaatikoissa, joihin mahtuu kuhunkin 12 pussia. Halutun kuljetuslämpötilan (+17–24 astetta) takaavat laatikoihin pakattavat kylmäelementit. ”Elementit puskuroivat lämpötilavaihteluja ja suojaavat veripusseja tehokkaasti sekä liialta lämmöltä että pakkaselta”, Rope sanoo.
Kuljetuslämpötilaa voidaan seurata laatikoiden sisään laitettavilla seurantalaitteilla, joita käytetään talvisin. Mittaustuloksia voi tarkastella pilvipalvelussa.
Kokoveret on prosessoitava 24 tunnin kuluessa luovutuksesta, Kuljetuslaatikoissa veri säilyy vuorokauden, mikä mahdollistaa kuljetuksen maitse Helsinkiin myös pohjoisesta Suomesta. Kuljetuksista vastaavat Posti ja muut sopimuskumppanit.
Punasolut tarvitsevat viileää
Punasolu- ja verihiutalevalmisteet sekä plasma prosessoidaan huoneenlämmössä. Samaan aikaan Veripalvelun laboratoriossa jokaiselta luovuttajalta kerätty verinäyte testataan mahdollisten virusten osalta.
Vasta, kun testitulokset varmistuvat ja ovat kunnossa, valmiste voidaan siirtää eteenpäin. Prosessoidut punasolut siirretään 20 neliömetrin suuruiseen kylmähuoneeseen, jonka lämpötila on +4 astetta. ”Vähintään yhdeksän tunnin kylmäsäilytys antaa valmisteelle täyden käyttöiän eli 35 vuorokautta”, Rope mainitsee.
Kiireellisissä tapauksissa punasolut voidaan myös jäähdyttää pikaisesti kontaktijäähdytyslaitteessa, jossa valmiste jäähtyy nopeasti kahden kylmätason välissä.
Toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kylmäsäilytyshuone on varustettu pääjäähdytysjärjestelmän lisäksi varajärjestelmällä. Jos pääjärjestelmä menee rikki ja kylmähuoneen lämpötila alkaa nousta, varajärjestelmä kytkeytyy automaattisesti päälle ja turvaa siten häiriöttömän toiminnan.
”Jos jostakin syystä molemmat jäähdytysjärjestelmät pettäisivät, meillä on vielä kallioluolassa iso kylmävarasto. Siellä on sekä pakkastilaa että +4 asteen kylmäsäilytystilaa.” Kivihaan tuotanto-osasto on varautunut myös mahdollisiin sähkökatkoksiin. Kaikki toiminnan jatkumiselle elintärkeät laitteet toimivat tarvittaessa myös varavoimalla.
Kylmälähetyksenä sairaaloihin
Punasoluvalmisteet lähetetään sairaaloihin kylmälähetyksenä, jossa lämpötila pidetään 0–10 asteessa kuljetuslaatikkoihin pakattujen kylmäelementtien avulla. ”Kaikkiin yli neljän tunnin kuljetuksiin laitetaan lämpötilan seurantamittari. Näin asiakkaamme voivat varmistua, että punasolujen lämpötila on pysynyt koko ajan määrätyissä rajoissa”, Rope toteaa.
Myös punasolut menevät perille maakuljetuksina. Kiireellisissä tapauksissa voidaan käyttää lentorahtia. Lähiseudun sairaaloihin yksittäisiä verivalmisteita voidaan lähettää myös taksilla tai sairaalan omalla kuljetuksella.
Sairaaloissa punasolut siirretään verivalmisteiden säilyttämiseen suunniteltuihin jääkaappeihin, jotka on säädetty +4 asteeseen. Punasolut otetaan huoneenlämpöön ennen kuin ne tiputetaan potilaan suoneen.
Punasoluja tarvitaan esimerkiksi lonkkaleikkauksissa, sydänleikkauksissa, elinsiirroissa ja muissa suurissa leikkauksissa. Niitä käytetään myös onnettomuuksien uhrien tai synnyttäneiden äitien hoidossa, jos he ovat menettäneet paljon verta. Lisäksi punasoluja annetaan potilaille, joilla on vaikea anemia esimerkiksi syövän tai munuaisen vajaatoiminnan vuoksi.
Plasma varastoitava pakkasessa
Veripalvelun tuotanto-osastolla prosessoitu plasma on kellertävää nestettä, joka jäädytetään nestetypen avulla. ”Oleellista on nopea jäädytys. Höyrystynyt nestetyppi jäädyttää plasman tunnissa. Sitten se siirretään luolavarastoon –35 asteen varastointilämpötilaan.” Varastosta plasma kuljetetaan kolmen kuukauden välein pakasterekalla ulkomaisiin lääketehtaisiin.
Plasmasta voidaan erotella tarpeellisia ainesosia erityyppisiksi lääkkeiksi. Siitä tiivistetään esimerkiksi hyytymistekijöitä, joita käytetään vuototautien, hyytymistekijäpuutosten ja verenvuotojen hoitoon.
Verestä erotettava kolmas osa eli verihiutaleet eivät tarvitse kylmäsäilytystä. Niitä pidetään pienessä liikkeessä heilurikaapeissa, joissa lämpötila on +22 astetta. Verihiutaleet säilyvät viisi vuorokautta.
Veripalvelu on solminut rakennusyhtiö Hartelan kanssa sopimuksen uuden veripalvelukeskuksen rakentamisesta Vantaan Vehkalaan. Rakennustyöt alkavat kesällä 2020 ja niiden arvioidaan valmistuvan kesällä 2022. Uusiin ja teknisesti moderneihin toimitiloihin muuttavat veri- ja soluvalmisteiden tuotanto, laboratoriot, hallinto ja muut tukipalvelut. Kylmä- ja pakkashuoneisiin on tulossa hiilidioksidijärjestelmä.
Veripalvelun keskeinen kylmätekniikka
Kylmähuone ja muut päärakennuksen kylmähuoneet
- Otettu käyttöön vuonna 2004
- Kylmäkoneisto: 3 kpl DWM Copeland D3DA-75X -merkkistä kompressoria
- Jäähdytysteho: 25 kW
- Käytetty kylmäaine: R404A 100 kg
Pakkashuone
- Otettu käyttöön vuonna 2004
- Kylmäkoneisto: Rivacold-koneikko
- Jäähdytysteho: 5 kW
- Käytetty kylmäaine: R404A 15 kg
Nestetyppipakastin
- Otettu käyttöön vuonna 2015
- Koneisto: CES BOX Freezer, CES-BF-LIN-7x9x16-S. Jäähdytys perustuu höyrystyneen typen jäähdytykseen.
Luolan pakkashuone
- Otettu käyttöön vuonna 1985 ja uusittu kokonaan 2012
- Kylmäkoneisto: (2 erillistä jäähdytysjärjestelmää) 2 kpl Bitzer S6G-25 2Y kompressoria
- Jäähdytysteho: 19 kW
- Käytetty kylmäaine: 76 kg
KylmäExtra 1/2020
- Pääkirjoitus: Turvaamme kriittisiä toimintoja epidemian aikana
- Lisää vauhtia lämmön talteenottoon
- Suomi suuntaa lämpöpumppuihin
- Lämpöpumput ovat ratkaisu myös korkeiden lämpötilojen tuottamiseen
- Huoltokielto koskee vain jäähdytyslaitteita
- Ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa eniten
- Monta polkua kylmäasentajaksi
- Kylmätekniikan koulutuspäivät vetivät jälleen väkeä
- Panimomestarin tuotteet kypsyvät kylmässä
- Ammoniakki – mainettaan parempi
- Tukes valvoo suurimpia laitoksia
- Kesät kuumenevat, asuinkerrostalot tarvitsevat jäähdytystä
- Verivalmisteen tie potilaalle vaatii viileää
- Taajuusmuuttajista iso säästö kauppakeskuksissa
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen 100 vuotta
- Kaukolämmöstä maalämpöön säästörahoituksella
- Alan töissä: Maailmanparantaja luottaa tekniikan voimaan