Kylmälegenda Paavo V. Suominen 100 vuotta
Suomalaisen kylmän legendan, Huurteen perustajan Paavo V. Suomisen satavuotinen elämä on niin häkellyttävän värikäs, ettei siitä voisi tehdä elokuvaa. Vähintäänkin tv-sarja tarvittaisiin ja senkin jaksoissa piisaisi jännitystä ja uskomattomia käänteitä.
Teksti Esa Aalto ja Dakota Lavento
Paavo Viljo Mikael Suominen syntyi Hangossa 12. helmikuuta 1920. Paavo joutui jo kuusivuotiaana selkärankatuberkuloosiin sairastuttuaan parantolaan. Selkä kipsattuna hän vietti sänkyyn sidottuna 18 kuukautta. Ylös päästyään pojan piti opetella seisomaan ja kävelemään. Kotiin hän pääsi vasta kolmen vuoden ja neljän kuukauden päästä.
Sänkyyn sidottuna kotoa pois vietetty pitkä, varmasti tylsä aika ja uudelleen kävelemään opetteleminen muovasivat pienen pojan mieltä ja luonnetta voimakkaasti. Nelivuotiaana lonkkansa murtaneesta ja pitkiksi ajoiksi sänkyyn sekä kotiin sidotusta Helene Schjerfbeckistä kehittyi yksi merkittävimmistä taiteilijoista, Paavo V. Suomisesta suomalaisen kylmäalan uranuurtaja.
Tekniikka vei
Vaikka Paavo kansakoulun jälkeen äitinsä toivomuksesta lähtikin leipurin oppiin, hän oli kiinnostuneempi tekniikasta. Väinö-veli työskenteli Mercantilen jäähdytyskonepuolella, ja Helsinkiin vuonna 1938 muuttanut Paavokin pääsi lopulta seuraavan vuoden alussa töihin Weilandin koneliikkeeseen jäähdytyskoneasentajaksi.
Paavo halusi myös opiskella, jatkosodan aikana 1942 hän haki ja pääsi Tampereen Teknilliseen Oppilaitokseen. Koneteknikon tutkinnon hän suoritti jatkosodan jo päätyttyä 1944.
Vuonna 1946 nuori mies ryhtyi yrittäjäksi. Yrityksen tarkoituksena oli ”Jäähdytyslaitteiden suunnittelu, asennus ja huolto sekä alan varaosien ja tarvikkeiden myynti”. Vuosi oli muutenkin merkittävä, sillä heti yrityksen perustamisen jälkeen vietettiin Paavo Suomisen ja Heli Leppäsen häitä.
Huurteen alkuaikoihin liittyy myös toisen merkittävän suomalaisen kylmäalan yrityksen synty. Kun Paavo lähti vuonna 1952 opiskelemaan jäähdytyskoneinsinööriksi Ruotsiin, hän palkkasi yritystä vetämään Reijo Mäntyojan, joka päätti sittemmin perustaa oman yrityksen, T:mi Norpen Porvooseen.
Huurre jatkoi kasvuaan. Vuonna 1960-luvun alkupuolella vientiä oli jo useaan maahan. Kun tilaa tarvittiin uuden tehtaan rakentamiselle, se hankittiin Ylöjärven kunnalta. Uuden tehtaan vihkiäisiä vietettiin vuonna 1961, mutta laajentaminen piti aloittaa jo kaksi vuotta myöhemmin.
Kun Huurre Oy juhli 40-vuotista taivaltaan vuonna 1986, työntekijöitä oli 600 ja yritys Euroopan suurin kylmäkalusteiden valmistaja. Juhlavuonna julkaistiin myös kirja ”Suomalaisen kylmäteollisuuden uranuurtaja, Vuorineuvos Paavo V. Suominen”.
Neuvostoliiton kaupan muutokset vuonna 1987 ja öljyn hinnan romahtaminen tyrehdyttivät monen yrityksen kaupankäynnin lyhyessä ajassa alle puoleen. Monet yritykset joutuivat vaikeuksiin eikä Huurre Oy ollut poikkeus. Kaikista ponnisteluista huolimatta Huurre siirtyi vuonna 1992 kahden suomalaisen pankin omistukseen. Samalla päättyi Paavon 46 vuoden yritystoiminta uskomattoman kasvun ja erittäin monivaiheisten tapahtumien jälkeen.
Yhdistystoimintaa ja koulutuksen tukemista
Paavo V. Suomisen vaikutus suomalaisen kylmän kehitykseen ei rajoitu vain yritystoimintaan. Hän on ollut voimakkaasti mukana myös tuomassa alan yrityksiä yhteen ja kehittämässä monin tavoin alan koulutusta.
Vuonna 1955 perustetun Suomen Kylmäyhdistyksen hallitukseen Paavo valittiin jo 1962, ja siinä hän toimi yli kymmenen vuoden ajan. Kun yhdistyksen koulutustoimikunta perustettiin samana vuonna, Paavo oli koollekutsuja. Koulutustoimikunnan tehtävänä oli järjestää koulutuspäivät, ensimmäiset jo joulukuussa 1963. Kylmäyhdistyksen kunniapuheenjohtajaksi Paavo kutsuttiin vuonna 1990.
Kun yhdistyksessä vuonna 1974 mietittiin, että myös yrityksen tarvitsisivat oman järjestönsä, myös sen perustamisessa Paavo oli johtohahmo. Suomen Kylmäliikkeiden Liiton puheenjohtajana hän toimi 1978−1987.
”Kansa, joka kouluttautuu – pärjää” on yksi Paavon suosituimpia mietelauseita. Vuonna 1976 Tampereen Teknilliseen Korkeakouluun perustettiin Jäähdytystekniikan professuurin virka. Siitä voi kiittää Paavoa, Huurretta sekä korkeakoulun silloista rehtoria Osmo Hassia. TTKK:lle perustettiin Paavon 60-vuotispäivänään tekemän lahjoituksen ansiosta myös rahasto jäähdytystekniikan tieteellistä tutkimus- ja koulutustyötä varten.
Valistus- ja koulutustyön saralle voi lukea myös Suomen Jäähdytystekniikan Museon, jonka Paavo perusti jo vuonna 1986. Museon hyväksi tehdystä työstä hän sai Museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin Kuopiossa 2007.
Sata vuotta elävää kylmähistoriaa
Suomalaisen kylmän legenda Paavo V. Suominen on osallistunut mielellään alan tapahtumiin myös eläkepäivinään. Hän oli mukana Koulutuspäivien 50-vuotisjuhlissa vuonna 2013 sekä Kylmäyhdistyksen/Kylmäliikkeiden Liiton 60/40-vuotisjuhlissa vuonna 2015.
Satavuotisjuhliaan vuorineuvos Paavo V. Suominen vietti Tikantiellä Tampereella keskiviikkona 12. helmikuuta 2020 noin 250 henkilön onnitellessa häntä henkilökohtaisesti.
KylmäExtra 1/2020
- Pääkirjoitus: Turvaamme kriittisiä toimintoja epidemian aikana
- Lisää vauhtia lämmön talteenottoon
- Suomi suuntaa lämpöpumppuihin
- Lämpöpumput ovat ratkaisu myös korkeiden lämpötilojen tuottamiseen
- Huoltokielto koskee vain jäähdytyslaitteita
- Ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa eniten
- Monta polkua kylmäasentajaksi
- Kylmätekniikan koulutuspäivät vetivät jälleen väkeä
- Panimomestarin tuotteet kypsyvät kylmässä
- Ammoniakki – mainettaan parempi
- Tukes valvoo suurimpia laitoksia
- Kesät kuumenevat, asuinkerrostalot tarvitsevat jäähdytystä
- Verivalmisteen tie potilaalle vaatii viileää
- Taajuusmuuttajista iso säästö kauppakeskuksissa
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen 100 vuotta
- Kaukolämmöstä maalämpöön säästörahoituksella
- Alan töissä: Maailmanparantaja luottaa tekniikan voimaan