Kesät kuumenevat, asuinkerrostalot tarvitsevat jäähdytystä

Toimistorakennuksissa jäähdytys on ollut jo pitkään normi. Asuinkerrostaloissa tilanne on ollut toinen. Jäähdytys on katsottu ylellisyydeksi, ekstraksi, johon ei ole kannattavaa panostaa.

Sellaistakin on sattunut, että suunnittelupöydällä rakennus on kyllä varustettu jäähdytyksellä, mutta myöhemmin, jossakin vaiheessa, punakynä heiluu. Rakennuttaja on saattanut esimerkiksi ajatella, että investointi jäähdytykseen ei nosta vastaavassa suhteessa kiinteistön arvoa tai että lisäjärjestelmä kasvattaa kohtuuttomasti urakka-aikaa.

Oma osuutensa voi olla myös sillä, että uusia käytössä olevia järjestelmiä ja mahdollisuuksia ei oikein vielä tunneta tai niihin kohdistuu epäluuloa. Houkutuksena saattaa olla tehdä asiat niin kuin on aina tehty – tai siis jättää tekemättä niin kun on aina jätetty tekemättä.

Kun ilmastonmuutoksen myötä Suomen kesät lämpenevät, jäähdytykseen investoiminen alkaa kuitenkin olla välttämättömyys. Jäähdytys parantaa yleisesti asumismukavuutta, mutta lisäksi kesien hellejaksot ovat vanhemmalle väestönosalle jopa merkittävä terveysriski.

Oletettavaa on, että myös asukkaat alkavat vaatia jäähdytystä, varsinkin kun he huomaavat, että kyse ei ole kovin mittavista investoinneista, kun katsotaan asunnon kokonaishintaan. Jäähdytyksestä tulee rakennusalalla normi viimeistään siinä vaiheessa, kun havaitaan, että asunnot ilman jäähdytystä eivät käy kaupaksi.

Kaukokylmän sijasta maakylmää?

Useille asuinalueille on tarjolla paitsi kaukolämpöä myös kaukokylmää. Kaukokylmän liittymämaksu on kuitenkin varsin iso.

Mikäli kiinteistön tehontarve ei ole mahdoton – jos puhutaan esimerkiksi muutaman kymmenen kilowatin hetkellisestä tehontarpeesta − hyviä vaihtoehtoja tarjoavat myös paikalliset keskitetyt jäähdytysjärjestelmät. Uudiskohteessa, johon rakennetaan maalämpö, jäähdytysverkostossa on mahdollista kierrättää maalämpökaivossa jäähdytettyä nestettä.

VRF − hyviä vaihtoehtoja

Tarjolla on myös lämpöpumppuratkaisuja, joissa jäähdytystä tuotetaan paikallisesti. VRF-järjestelmiä voisi kuvailla isoiksi ilmalämpöpumpuiksi, joihin voi kuulua yhden suuren ulkoyksikön lisäksi kymmeniä sisäyksikköjä. Yksittäinen sisäyksikkö ottaa kylmäainetta verkostosta sen mukaan, mikä tarve on.

VRF-järjestelmissä pystytään samanaikaisesti jäähdyttämään jotakin huoneistoa ja lämmittämään toista. VRF-järjestelmissä lauhdutus voi tapahtua ulkoilmaan tai sitten nesteeseen, jolloin lämpöenergiaa voidaan hyödyntää lämmityksen tai lämpimän käyttöveden tuotannossa.

Entäpä mahdollinen laskutus käytön mukaan? Huoneistokohtaisesti se on vielä hieman haastavaa toteuttaa, mutta se on toteutettavissa järjestelmään asennettavilla lisävarusteilla, joilla voidaan nähdä kulutus kultakin yksiköltä. Esimerkiksi jokaiseen sisäyksikköön voidaan asentaa virtamittaus, jolla päästään alle 1% tarkkuuteen. Tällaisessa kulutusperusteisessa laskutuksessa kaikki yksiköt pitää liittää keskitettyyn automaatiojärjestelmäänsä.

Jäähdytys jakoon

Tarjolla on myös monia erilaisia tapoja jakaa keskitetyn jäähdytysjärjestelmän tuottama viilennys huoneistoihin. Jäähdytys voidaan jakaa esimerkiksi ilmanvaihdon kautta. Tällöin ilmanvaihtokoneiston yhteyteen laitetaan jäähdytyspatterit.

Jäähdytys voidaan jakaa myös puhallinkonvektorin kautta. Puhallinkonvektorissa on lämpö/jäähdytyspatteri sekä puhallin. Puhallinkonvektori kierrättää sisäilmaa, jäähdyttää sitä ja poistaa siitä kosteutta.

Kolmas tapa johtaa keskitetty jäähdytys huoneistoihin on hyödyntää lattiaviilennystä, jolloin pitää huomioida myös järjestelmän huoneistokohtainen kastepisteohjaus.

Kuiva tuntuu viileämmältä

Kun puhutaan jäähdytyksen jakamisesta, on hyvä huomioida myös ainakin muutama, eri jakotapoihin liittyvä ominaispiirre.

Kun kosteus saadaan ilmasta pois, lämpötilan ei itse asiassa tarvitse laskea kovin paljon, kun se jo tuntuu mukavammalta ja viileämmältä. Maltillinen jäähdytys ja ilman kuivaaminen on usein järkevää senkin takia, että helteellä ulko- ja sisälämpötilan välillä on suuri ero. Jos asukas siirtyy ulkoa +30 -asteesta sisätiloihin +21 -asteeseen, +21 astetta saattaakin tuntua jo liian kylmältä. Jäähdytyksessä ei voikaan aina katsoa pelkästään vain ja pelkästään numeroihin, vaan on huomioitava myös ihmisen fysiologia eli miten elimistömme kokee erilaiset olosuhteet.

Viileät lattiat asuinhuoneissa, lämpimät lattiat kosteissa tiloissa

Lattiaviilennyksen kohdalla on puolestaan huomioitava, että siinä tarvitaan kosteus- ja lämpötila-anturoinnit ja ohjauksella on huolehdittava, että lämpötilaa ei säädetä alle kastepisteen, jotta ilmassa oleva vesi ei tiivisty kylmän lattian pintaan.

Lisäksi mikäli uudiskohteessa hyödynnetään lattiaviilennystä, tämän rinnalla on mahdollista käyttää kosteissa tiloissa myös mukavuuslattialämmitystä. Kohteeseen voidaan tehdä oma verkosto asuintiloille ja oma verkosto kosteille tiloille sekä siirtää erillisellä lämpöpumppuratkaisulla energiaa kustannustehokkaasti kahden verkoston välillä.

Sa­nee­raus­koh­teis­sa sama paletti ja lisänä älykkäät huippuimurit

Myös saneerauskohteisiin ovat tarjolla samat keskitetyt jäähdytysjärjestelmät: maalämpö sekä VRF. Saneerauskohteissa, joissa on huippuimuri, on myös mahdollista lisätä huippuimuriin älyä ja etäohjausta. Tällöin se voidaan ohjelmoida käymään tehokkaimmin yöllä, jolloin on viileämpää ja vastaavasti päivällä kone käy pienemmällä. Yötuuletuksen avulla asumismukavuus kohentuu ainakin aamulla ja aamupäivällä.

Huippuimurin älykkyyden lisääminen on varsin yksinkertaista ja edullista. Myös tuloilmaa voidaan kesällä jäähdyttää ja kuivata keskitetysti.

Myös VRF voi olla saneerauskohteissa varsin kustannustehokas ratkaisu, varsinkin kun se toteutetaan linjasaneerausten yhteydessä samalla, kun tehdään uudet putkireitit. Tyypillisesti esimerkiksi sisäilmaa kierrättävä, kuivattava ja jäähdyttävä puhallinkonvektori sijoitetaan saneerattavassa huoneistossa eteisen alas laskettuun kattoon.

Maalämpö ja maaviilennys on usein pitkän päälle järkevin ratkaisu

Maalämpö tarkoittaa sekä saneerauskohteissa että uudiskohteissa isoa kertainvestointia. Kun tarkastellaan kiinteistön koko elinkaarta, tilanne muuttuu.

Maaviileän tuottaminen ei vaadi suuria määriä sähköä ja itse jäähdytysenergia on ilmaista. Kannattaa myös muistaa, että viilennysmahdollisuus ei tarkoita enää suuria lisäkustannuksia järjestelmään, kun kohteeseen tehdään maalämpö.

Tulevaisuus on jäähdytyksen

Palataanpa vielä siihen, mistä lähdimme liikkeelle. Ilmastonmuutoksen myötä kesien keskilämpötila kasvaa ja kesät saattavat olla myös entistä pitempiä. Myös sään ääri-ilmiöt, mukaan lukien poikkeuksellisen tukalat helteet ja trooppiset yöt yleistyvät.

Kaikki merkit osoittavat, että tulevaisuus on jäähdytyksen. Uudiskohteissa ja saneerauskohteissa energiatehokas jäähdytysjärjestelmä takaa asumismukavuuden ei vain nyt ja lähivuosina, vaan pitkällä tähtäyksellä myös tulevina vuosikymmeninä. Kummassakin tapauksessa toimiviin ratkaisuihin päästään varsin järkevillä kustannuksilla.