Ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa eniten

Miltä kylmäala näyttää vuonna 2030? Mitkä ovat keskeisimmät alaan vaikuttavat trendit? Näitä asioita pohdittiin kylmätekniikan tammikuisilla koulutuspäivillä pidetyssä paneelikeskustelussa. Yksi teema nousee ylitse muiden, ja se on ilmastonmuutoksen torjunta.

”Se on megatrendi, joka on tullut jäädäkseen, haluttiinpa sitä tai ei. Myöskään kylmäalan toimijoilla ei ole vaihtoehtoja. Joko olet mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa tai häviät”, Hiilineutraali Helsinki -hankkeen projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen sanoo.

Hänen mukaansa EU:n ja sitä myöten myös Suomen kiristyvät ilmastotavoitteet lisäävät kylmäalaan vaikuttavaa sääntelyä. Se näkyy esimerkiksi laitteiden energiatehokkuusvaatimusten jatkuvana kiristymisenä.

Koskinen tuntee hyvin EU-sääntelyn kehityksen, sillä Energiavirastossa työskennellessään hän osallistui muun muassa tuotteita koskevien energiatehokkuusasetusten neuvotteluihin. ”Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää radikaalejakin muutoksia, mutta hyvistä ilmastoratkaisuista on huutava pula. Siksi niillä on jatkossa lähes rajattomat markkinat. Tämän vuoksi kylmäalankin kannattaa panostaa näihin asioihin tosi voimakkaasti”, Koskinen sanoo.

Osajärjestelmistä kokonaisuuden hallintaan

Aalto-yliopiston LVI-tekniikan työelämäprofessori Markku J. Virtanen huomauttaa, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivi vaikuttaa oleellisesti myös kylmäalaan tulevina vuosina. Se asettaa uusia vaatimuksia esimerkiksi rakennusautomaatiolle.

Keskeisintä Virtasen mukaan on, että jatkossa painotetaan entistä enemmän rakennusten laitteiden sähkönkäyttöä ja kykyä hallita käytössä tulevia tehohuippuja. ”Kiinteistön järjestelmän on oltava kokonaisuudessaan joustava. Jonkin osajärjestelmän – esimerkiksi lämmityksen tai jäähdytyksen – hetkellisiä sähkökuormia on pystyttävä tasaamaan muiden osajärjestelmien kesken”, Virtanen sanoo. ”Tämä taas edellyttää älykkäitä ohjaus- ja säätöratkaisuja, joista voidaan ohjata eri osajärjestelmiä kokonaisuutena”, Virtanen sanoo.

Virtasen mukaan kylmätekniikkaa voidaan jo nyt ohjata varsin hyvin, ja se on integroitavissa talotekniikan kokonaisuuteen. Esimerkiksi kompressorien tehoa voidaan säätää lähes portaattomasti taajuusmuuttajien avulla.

”Kylmäalalla tarvitaan kuitenkin ajatustavan muutos. Jatkossa kylmäkonetta ei voi enää katsoa pelkästään yhtenä komponenttina. Tehopiikkien hallinta edellyttää, että suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon kiinteistön kokonaisjärjestelmä.”

Virtasen mukaan sähkökuormia voidaan tasata osajärjestelmien välillä tiettyyn rajaan saakka. Lisäksi kiinteistöjen on investoitava tulevina vuosina energian varastointia lisääviin ratkaisuihin.

Tätä edellyttää myös energian kulutusjousto, johon yhä useampien kiinteistöjen odotetaan siirtyvän. Tavoitteena on tasata sähkön ja kaukolämmön kulutusta, siirtää kulutusta alhaisemman kulutuksen jaksoille ja saada tästä taloudellista hyötyä.

”Kylmäalaan vaikuttaa tulevina vuosina myös energian kierrätyksen yleistyminen. Esimerkiksi kaupoissa on vielä paljon hyödyntämätöntä potentiaalia ottaa kylmälaitteiden hukkalämpö talteen ja hyödyntää se vaikkapa lämmitykseen”, Virtanen mainitsee.

Isoja muutoksia lämmöntuotantoon

Fossiilisista energiamuodoista luopuminen edellyttää merkittävää teknologiamurrosta, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erityisasiantuntija Karoliina Auvinen. ”Suomen kokonaisenergiankulutuksesta fossiilisten polttoaineiden osuus on edelleen noin 40 prosenttia. Tarvitsemme uutta vähäpäästöistä primäärienergiaa sen tilalle.”

Hän on ollut mukana Aalto-yliopiston vetämässä Smart Energy Transition -hankkeessa. Siinä on hahmotettu fossiilivapaan Suomen energiapaletti vuonna 2040 niin, että sähkön kysyntä ja tuotanto kohtaavat tunneittain. ”Isoja panostuksia tarvitaan lämmöntuotannon, teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen.”

Lämmöntuotannossa metsästä tulevan biomassan käytön merkittävä lisääminen ei ole Auvisen mielestä mahdollista, mikäli Suomi aikoo pitää hiilinielunsa kunnossa. Fossiilisten polttoaineiden vaihtoehdoiksi jäävät silloin vähäpäästöiset energiamuodot – tuuli, aurinko, maalämpö, vesivoima ja ydinvoima.

Polttolaitokset korvattava lämpöpumpuilla

Auvisen mukaan lämpöpumput ovat lämmöntuotannossa yksittäinen merkittävin murrosteknologia. Ne kilpailevat keskitettyyn tuotantoon perustuvan lämmöntuotannon kanssa. ”Teollisuuden tarvitseman lämmön ja kaukolämmön tuotannossa tulisi siirtyä polttolaitoksista teollisiin lämpöpumppuihin, jotka hyödyntävät ympäristölämpöä maasta, vesistöistä ja ilmasta. Myös hukkalämmön talteenottoa on tehostettava”, Auvinen toteaa.

Hän sanoo, että lämpöpumppujen yleistyminen kaukolämpöverkoissa ja teollisuudessa edellyttää sähköveron muutosta, sillä nykyinen verotus kannustaa jatkamaan päästöjä aiheuttavaa polttoa. Esimerkiksi biomassan polttoa ei veroteta ja turpeen vero on vain 3 euroa megawattitunnilta, kun taas sähkön vero on 22,5 euroa megawattitunnilta. ”Sähkövero tekee nyt ympäristö- ja hukkalämmön hyödyntämisestä lämmön tuotannossa keinotekoisesti kalliimpaa kuin se muuten olisi.”

Toisaalta hän uskoo, että tuleva lainsäädäntö siivoaa markkinoilta halvimmat laitteet. Jos vaikkapa jokin kylmätekninen laite ei yllä tietylle energiatehokkuustasolle, sitä ei saa enää myydä EU:ssa. ”Energiatehokasta teknologiaa jo nyt tarjoavat yritykset saavat tästä kilpailuetua”, Koskinen sanoo.