Alan töissä: Maailmanparantaja luottaa tekniikan voimaan
Vilma Heljo hakeutui LVI- ja kylmätekniikan pariin, koska hänen mielestään kovan tekniikan avulla voi vaikuttaa parhaiten kestävään kehitykseen.
Teksti Matti Remes
Granlund Tampere Oy:n projektipäällikkö Vilma Heljo, 35, valmistui kymmenen vuotta sitten Tampereen teknillisestä yliopistosta LVI- ja kylmätekniikan diplomi-insinööriksi. Ympäristöasioista kiinnostunut opiskelija aloitti ympäristötekniikasta, mutta jäähdytystekniikan opintokokonaisuus vei lopulta voiton.
”Innostuin kylmätekniikasta ja ylipäätään lämmönsiirtoon liittyvistä asioista tosi paljon. Sivuaineena opiskelin opiskelukavereiden suosituksesta rakennustekniikkaa ja autocad-suunnittelua. Näin uravalinta suunnittelijaksi oli sinetöity”, Heljo kertoo. ”Valintaan vaikutti varmasti myös se, että isäni työskenteli LVI-insinöörinä ja puhui kotona paljon työasioista.”
Diplomityönsä Heljo teki Airix Talotekniikassa kaupan kylmästä ja lauhdelämmön talteenotosta Pirkanmaan Osuuskaupassa. Valmistumisensa jälkeen hän jäi töihin tamperelaisyritykseen. Tärkeimmät työtehtävät olivat LVI- ja lämpöpumppujärjestelmien suunnittelu sekä energialaskenta, jonka tiimoilta hän hankki ylemmän tason laatijapätevyyden energiatodistuksissa.
Harkittu siirto kylmäalalle
Sivummalle jääneet kylmäjärjestelmät nousivat taas päärooliin, kun Heljo vaihtoi viime elokuussa Granlundille. ”Se oli harkittu urasiirto. Halusin alkaa suunnitella enemmän kylmää ja erikoistua siihen.”
Kylmäpuolella Heljon työkenttänä on käytännössä koko Suomi. Eniten häntä työllistää kaupan ala, mutta tutuksi on tullut myös ammattikeittiöiden kylmäjärjestelmien suunnittelu. ”Yhteinen nimittäjä kaikissa töissäni on energiatehokkaiden järjestelmien suunnittelu. Siksi koen, että kovan tekniikan puolella pystyn kaikkein parhaiten vaikuttamaan kestävään kehitykseen.”
Heljo tekee paljon töitä Keskon kauppaliikkeille, joiden energiankierrätysjärjestelmiin tehdään parhaillaan perusteellisia uudistuksia. Kantavana ajatuksena on yhdistää kylmäjärjestelmä, lämpöpumppu ja energian kierrätykseen tarvittavat talteenottojärjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin kylmän tuotannosta syntyvä hukkalämpö pystytään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti.
Tekniikan pitää kiinnostaa
Tällaiset hankkeet ovat Heljolle erityisen mieluisia, sillä hän tuntee hyvin sekä kylmä- että LVI-tekniikan. ”Näkökulma kylmäsuunnittelusta talotekniikkaan vaihtelee huomattavasti työtehtävästä riippuen. Lainalaisuudet ovat hyvin erilaiset. Toisaalta se, että pystyn vaihtamaan roolia, tekee tästä niin mielenkiintoista ja haastavaa.”
Heljon mielestä suunnittelijan työ on parhaimmillaan silloin, kun pystyy omalta osaltaan edistämään projektin etenemistä ja täyttämään asiakkaan toiveet ja odotukset. ”Pidän vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa, vaikka samalla olen hyvin asiaorientoitunut työssäni.”
Heljon mielestä kylmäala sopii hyvin monenlaisille ihmisille. Yksi ominaisuus on kuitenkin välttämätöntä.
”Tärkeintä on kiinnostus tekniikkaan suunnittelijasta asentajaan. Ei voi vain vetää putkea, vaan pitää myös ymmärtää, miten prosessi toimii järjestelmässä. Oleellisia asioita ovat myös ammattiylpeys ja kunnianhimo työn tekemiseen, sillä monessa työtehtävässä on yksin vastuussa työn tuloksista.”
KylmäExtra 1/2020
- Pääkirjoitus: Turvaamme kriittisiä toimintoja epidemian aikana
- Lisää vauhtia lämmön talteenottoon
- Suomi suuntaa lämpöpumppuihin
- Lämpöpumput ovat ratkaisu myös korkeiden lämpötilojen tuottamiseen
- Huoltokielto koskee vain jäähdytyslaitteita
- Ilmastotavoitteiden kiristyminen vaikuttaa eniten
- Monta polkua kylmäasentajaksi
- Kylmätekniikan koulutuspäivät vetivät jälleen väkeä
- Panimomestarin tuotteet kypsyvät kylmässä
- Ammoniakki – mainettaan parempi
- Tukes valvoo suurimpia laitoksia
- Kesät kuumenevat, asuinkerrostalot tarvitsevat jäähdytystä
- Verivalmisteen tie potilaalle vaatii viileää
- Taajuusmuuttajista iso säästö kauppakeskuksissa
- Kylmälegenda Paavo V. Suominen 100 vuotta
- Kaukolämmöstä maalämpöön säästörahoituksella
- Alan töissä: Maailmanparantaja luottaa tekniikan voimaan