Pääkirjoitus: Alan ylityöllisyys – koko Suomen haaste?

Uusi F-kaasuasetus tuo lisää työtä ja kasvattaa työvoiman tarvetta entisestään kylmä- ja lämpöpumppualalla. Olemassa olevat laitteet ja järjestelmät olisi pidettävä käyttökunnossa elinkaaren loppuun. Ajan mittaan laitteet olisi korvattava uusilla, kun pelkkä kylmäaineen vaihto laitteeseen ei enää riitä vastaamaan F-kaasuasetuksen tuomiin vaatimuksiin ja muutoksiin. Oman lisäpaineensa luo ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen siirtymällä fossiilisista energianlähteistä pois, mikä tarkoittaa esimerkiksi lisää lämpöpumppuja lämmitykseen. Samanaikaisesti lämpimät, jopa kuumat jaksot yleistyvät myös Suomessa, ja tämä tarkoittaa kasvavaa jäähdytyksen tarvetta. Aikaisemmin Kylmäliikkeiden Liiton arvioima 2000 uuden kylmäasentajan tarve ei tähän kaikkeen enää riitä, vaan tarvittaisiin huomattavasti enemmänkin.

Vaan mistäpä nämä uudet asentajat, saati suunnittelijat, sitten saataisiin? Useampi ala kipuilee saman ongelman, puuttuvien tulevaisuuden työntekijöiden, saatavuuden kanssa. Ratkaisuksi on tarjottu esimerkiksi alan vaihtajien koulutusta. Alan vaihtajien koulutuksen rahoitusta on esitetty supistettavan, mikä ei ainakaan helpota asiaa. Nollasummapelinä alan vaihtajat eivät kuitenkaan ratkaise koko Suomea käsittävää ongelmaa: mistä lisää työntekijöitä.

Suomen demografinen kehityskään ei tue mahdollisuutta ratkaista kaikkia ongelmia nopeasti. Väestö vanhenee ja eläköityy, syntyvyys laskee. Esimerkiksi Suomen Akatemian mukaan Suomen väestö ikääntyy nopeasti. Väestöennusteen mukaan 80 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa lähes 320 000 henkilöllä seuraavan 30 vuoden kuluessa. Samaan aikaan alle 15-vuotiaiden määrä vähenee 140 000 henkilöllä.

Jäljelle jäävät työttömät ja maahanmuutto. Tämän vuoden helmikuussa oli noin 220 000 15–74- vuotiasta työtöntä. Työttömiä on helppo parjata laiskuudesta ja ”sossun rahoilla” elämisestä, kun työ ei maistu. Mutta kääntäisin kysymyksen uuteen näkökulmaan: Onko kaikissa työtehtävissä tutkinto aivan pakollinen vai riittäisikö opastus työtehtäviin, tai onko nykyinen vaatimustaso ylimitoitettua tehtävän vaatimuksiin nähden? Väittäisin, että vaatimukset ovat ylimitoitettuja ns. perustyötehtävissä. Erikseen ovat sitten työtehtävät, joihin liittyy esimerkiksi pakollisia turvallisuusvaatimuksia ja pätevyyksiä. Maahanmuuton kohdalla kyse on siitä, onko Suomi haluttu maa tulla asumaan ja työskentelemään. Ehkä nykyinen ilmapiiri ei ainakaan edistä maahanmuuttoa.

Makasin kesällä yhdeksän päivää Porvoon sairaalassa osastolla, joka oli samalla myös oppimisosasto. Osastolla siis tulevat hoitajat harjoittelivat ammatillisia käytännöntaitojaan. Kohdalleni sattuneet opiskelijat olivat hyvin monimuotoisista lähtökohdista. Oli vietnamilainen, pakistanilainen, pari filippiiniläistä, rantaruotsalainen ja pari vantaalaista. Eihän meillä ihan yhteistä kieltä ollut, mutta hengissä olen edelleen ja vähän turhankin hyvässä kunnossa. Jos ihmisen terveyden ja hengen voi antaa suomen kieltä osaamattoman käsiin, niin miksei kylmäjärjestelmää, lämpöpumppua tai vaikka koko kiinteistön talotekniikkaa? Kuulemani perustelut miksi näin ei tehdä, kuulostavat lähinnä selittelyltä ja haluttomuudelta muuttaa omaa ajatusmaailmaa ja toimintatapoja.