Kylmätekniikan professuuri voi toteutua ensi vuonna

Lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin saaminen LUT-yliopistoon on saanut alalla myönteisen vastaanoton. Rahoitus varmistuu syksyn aikana.

Teksti Matti Remes   Kuvat Teemu Leinonen, LUT-yliopisto

Professori Tero Tynjälä sanoo, että lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin saaminen LUT-yliopistoon on mahdollista jo ensi vuonna.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

LUT-yliopiston eli Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston hanke kylmätekniikan professuurin perustamiseksi on otettu alalla myönteisesti vastaan, sanoo LUT-yliopiston energiatekniikan professori Tero Tynjälä. ”Kaikki ovat olleet sitä mieltä, että Suomessa on alalla koulutusvaje, joka olisi hyvä saada kuntoon.”

Tynjälän mukaan syksyn aikana käydään varainhankintaan liittyviä keskusteluja. Jos riittävä potti saadaan kasaan, paikka laitettaisiin hakuun vuodenvaihteessa. ”Julkinen haku vie kaikkine vaiheineen helposti puoli vuotta. On realistista odottaa, että valittu henkilö pääsisi aloittamaan vuoden 2025 loppupuolella.”

Rahaa tarvitaan 200 000 euroa vuodessa

Professuurin aloitukseen ja tutkimusryhmän perustamiseen kerätään alkupääomaa alan yrityksiltä, yhdistyksiltä ja säätiöiltä. LUT-yliopistossa on arvioitu, että professuurin kustannukset olisivat ensimmäisen viiden vuoden aikana noin 200 000 euroa vuodessa. Summa sisältää professorin palkkauksen ja 2–3 tutkijan ryhmän perustamisen.

”Tavoitteena on kasvattaa ryhmää asteittain rahoituksen mukaan. Uskon, että viiden vuoden kuluessa tutkimusyksikkö pystyy kattamaan toimintansa kulut akateemisilla tuloksilla ja kilpaillulla tutkimusrahoituksella.”

LUT-yliopisto sopiva paikka professuurille

Tynjälän mukaan LUT sopii hyvin professuurin sijaintipaikaksi. Yliopisto on Suomessa edelläkävijä vihreän sähköistymisen tutkimuksessa, johon lämpöpumput keskeisesti kuuluvat.

”Energiajärjestelmien tiedekunnassamme on tarvittava koko ketjun osaaminen, joka sisältää esimerkiksi termodynamiikan, lämmönsiirron, virtaustekniikan, konedynamiikan, säätö- ja sähkötekniikan ja energiajärjestelmien mallinnuksen.”

Suomen ensimmäisenä kylmätekniikan professorina toimi vuosina 1976–2012 Antero Aittomäki Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Hänen jäätyään eläkkeelle professorina toimi vuoteen 2014 asti Hannu Ahlstedt. Tämän jälkeen paikka jäi täyttämättä.

Tynjälän mielestä LUT-yliopiston professuuri paikkaisi osaltaan aukkoa, joka on Suomessa syntynyt jäähdytys-, kylmä- tai lämpöpumpputekniikan ylimmän tason koulutuksessa. ”Alalle omistautunut professuuri pystyy vastaamaan paremmin kasvavaan tutkimus- ja koulutustarpeeseen. Esimerkiksi projektitutkimukselle tuntuu olevan alalla kysyntää, kunhan meillä on vain hankkeisiin tekijöitä.”

Kylmätekniikan koulutuspäivät tulevat taas

Kylmäalalla on edelleen huutava työvoimapula

Räätälöityä kylmäkoulutusta Savossa