Talotekniikka-alalle tarvitaan uusia osaajia

Energiamurros on tärkeässä roolissa, kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta. Puhtaasti tuotettu sähkö ja lämpö ovat edellytykset kestävälle tulevaisuudelle. Opintojaan suunnittelevien kannattaa hakeutua tekniikan alalle, sillä uusia tekijöitä tarvitaan kylmäalallakin tulevina vuosina paljon.

Teksti Sirpa Mustonen, Motiva Oy   Kuvat Motiva Oy

Atte Santala opiskeli oppisopimuksella sekä kylmäasentajaksi että putkiasentajaksi suoritettuaan sitä ennen Vantaan Varian ammattikoulussa sähkö- ja automaatiopuolen perustutkinnot.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Energiamurros vaatii rakennetun ympäristön ja uusiutuvan energian osaajia, joilla on hallussa uudet energiateknologiat, kuten tuulivoima, vesivoima, aurinkoenergia, lämpöpumput ja vihreä vety. Osaajat kasvavat sähkö- ja automaatio-, LVI-, ja energia-alaan liittyvien koulutuspolkujen kautta. Koulutusmahdollisuuksia ja suuntautumisvaihtoehtoja on paljon, sillä opintoja voi suorittaa ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

”Yhteistyö alan yritysten ja koulutuslaitosten välillä on keskeistä, jotta varmistetaan uusien tekijöiden käytännön taidot. Kylmäalalla, kuten muualla talotekniikassa, uudet teknologiat edellyttävät uudentyyppistä ja entistä laaja-alaisempaa tietotaitoa eri osa alueilta”, muistuttaa asiantuntija Nina Teirasvuo Motivasta.

Harjoittelupaikkojen puute on ongelma

Motiva haastatteli talotekniikan sekä sähkö- ja automaatioalan koulutuspäälliköitä ammattioppilaitoksista eri puolelta Suomea. Haastatteluiden tavoitteena oli kartoittaa sähkö-, automaatio-, talotekniikka- ja energia-alojen nykytilaa ammattioppilaitosten näkökulmasta sekä selvittää uusiutuvan energian roolia näiden alojen koulutuksessa.

“Harjoittelupaikkojen puute joillakin alueilla on ongelmallista. Koulutukseen hakeutuessaan opiskelijat eivät myöskään aina ymmärrä eroa rakentamisen ja talotekniikan välillä, mikä voi vaikuttaa hakijamääriin talotekniikka-alalla. Yleisesti ottaen alan suhdanneherkkyys vaikuttaa rakennus- ja talotekniikka-alan kiinnostavuuteen. Uudisrakentamisen hiipuminen näkyy, toisaalta korjausrakentamisen kasvu on lisännyt työmahdollisuuksia”, pohtii asiantuntija Juhamatti Meetteri Motivasta.

”Jotta uusia, osaavia työntekijöitä saadaan työmarkkinoille, tarvitaan harjoittelupaikkoja, joissa tiedot voi jalostaa taidoiksi. Tämä hyödyttää ammatillista koulutusta, elinkeinoelämää ja yrittäjiä. Yritykset voivat edistää nuorten alalle tuloa tarjoamalla heille harjoittelupaikkoja ja oppisopimuspaikkoja”, Teirasvuo jatkaa.

Oppisopimuskoulutuksen merkitys kasvamassa

Oppisopimuskoulutus on toistaiseksi ollut vähemmän suosittu vaihtoehto verrattuna perinteisiin koulutusmuotoihin. Oppilaitokset korostavat kuitenkin oppisopimuskoulutuksen merkitystä ja sen kasvavaa roolia alalle tultaessa tai siirryttäessä. Oppisopimus on oiva mahdollisuus uuden henkilöstön rekrytointiin.

“Työn ohella opiskelu vaatii kyllä jaksamista, siksi yrityksen tuki ja kannustus opiskeluun ja myös jatko-opintoihin on ollut ensiarvoisen tärkeää”, toteaa projektipäällikkö Atte Santala Tom Allen Senera Oy:stä Vantaalta.

Santala opiskeli oppisopimuksella sekä kylmäasentajaksi että putkiasentajaksi suoritettuaan sitä ennen Vantaan Varian ammattikoulussa sähkö- ja automaatiopuolen perustutkinnot. Santala on ollut maalämpöpumppualalla jo yli kuusi vuotta.

Suomen koulutusjärjestelmässä myös yrittäjän oppisopimuskoulutus on mahdollinen. Suomessa yrittäjä voi opiskella joustavasti omassa yritystoiminnassaan siihen soveltuvassa oppisopimuskoulutuksessa.

Oppisopimuksella uusia tekijöitä alalle

  • Kenelle? Kaiken kokoisille yrityksille niin uusien osaajien löytämiseen kuin henkilökunnan lisäkoulutukseen.
  • Ketkä? Työnantaja, opiskelija, oppisopimustoimija ja oppilaitos. Tärkeimmät osapuolet ovat työnantaja ja opiskelija, sillä suurin osa opiskelusta tapahtuu aidoissa työelämätehtävissä.
    Koulutukseen yleensä sisältyy myös opiskelua oppilaitoksessa.
  • Miten? Työpaikalta opiskelijalle valitaan työpaikkaohjaaja, jolla on riittävä ammattitaito, motivaatio ja työaikaresurssi ohjaukseen. Näin saadaan myös hiljainen tieto siirtymään tuleville ammattilaisille.
  • Kustannukset? Opiskelijan palkka sivukuluineen. Kustannuksiin voi tietyissä tapauksissa saada palkkatukea tai koulutuskorvausta.
  • Kysy lisätietoja alueesi ammattiopistolta, TE-palveluista ja tutustu oppisopimus.fi -sivustoon

Tietoa alan koulutuspoluista

Motiva on koonnut tietoa alan koulutuspoluista verkkosivuille, samoin tietoa tarjoavat eri toimijat: energia- ja LVISA-alat. Myös Suomen Kylmäliikkeiden Liitto on mukana kampanjoimassa alan tunnettuuden lisäämiseksi.

“Lähdimme mukaan LVI-ala.fi-kampanjaan, sillä alan tunnettuutta on lisättävä kaikin mahdollisin keinoin. Voimia yhdistämällä on helpompi saavuttaa tuloksia. Kylmäala tarvitsee kipeästi työntekijöitä muun muassa muuttuneen lainsäädännön ja alalla toimivien korkean keski-iän vuoksi”, toteaa Suomen Kylmäliikkeiden Liiton toimitusjohtaja Pauli Tarna.

Tarnan mielestä osaamisvaje on suuri haaste vihreälle siirtymälle. Kylmätekniikka ja erityisesti isot lämpöpumput ovat avainasemassa siirryttäessä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kylmäliikkeiden Liitto on mukana nostamassa koulutusasiaa myös OPO-päivillä 2025 Motivan koordinoimalla Energiakäytävällä, johon osallistuu joukko muita LVISA- ja energia-alan toimijoita. “Nuoria tarvitaan alalle ja OPO-päivät ovat oiva tapa tavoittaa oppilaitoksissa työskentelevät opot ja sitä kautta tulevat opiskelijat”, Tarna kiteyttää.

”Tavoitteena on nostaa tietoisuutta kestävien energiateknologioiden opiskelu- ja työllisyysmahdollisuuksista ja saada useampia opiskelujaan aloittavia sekä opiskeluja jatkavia hakeutumaan kyseisille aloille. Alalla työskentelevien haastattelut antavat hyvän kuvan siitä, miten erilaisia työuria on tarjolla”, sanoo Teirasvuo.

Tietoa koulutuksista sekä alan opiskelijoiden ja alalla työssä olevien kokemuksista koottua aineistoa on Motivan verkkosivuilla:

Tiedot on koottu Energiaviraston tukemana.

Kylmätekniikan professuuri voi toteutua ensi vuonna

Kylmätekniikan koulutuspäivät tulevat taas

Kylmäalalla on edelleen huutava työvoimapula