Helle vauhdittaa ilmalämpöpumppujen kauppaa

Kuluneena kesänä Suomessa saatiin nauttia – tai kärsiä – pisimmästä peräkkäisten hellepäivien jaksosta vuoden 1961 jälkeen. Helteisiä päiviä ja trooppisia öitä riitti elokuulle ja syyskuulle asti. Monissa kodeissa sisälämpötilat kohosivat sietämättömälle tasolle. Ilmalämpöpumpputalouksissa saatiin hyödyntää laitteen jäähdytysominaisuuksia.

”Toriparlamentin kommenttien perusteella on lupa päätellä, että Suomessa oli helteillä miljoona tyytyväistä ilmalämpöpumpun käyttäjää”, Suomen Lämpöpuppuyhdistys SULPU ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen naurahtaa.

Suomen 1,4 miljoonaa tähän mennessä myytyä ilmalämpöpumppua on pääosin hankittu lämmityskäyttöön omakotitaloihin ja rivitaloasuntoihin. Niistä on käytössä 1,1 miljoonaa laitetta, sillä osa ilmalämpöpumpuista on hankittu korvaamaan jo käytöstä poistettuja.

Ilmalämpöpumppuja on Suomessakin asennettu jäähdytyskäyttöönkin, mutta käytännössä vain kerrostaloihin ja palvelutiloihin. Markkinat käynnistyivät pikkuhiljaa kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin niissä on käytössä jo noin satatuhatta laitetta. Kuluvan vuoden aikana ilmalämpöpumppuja asennetaan kerrostaloasuntoihin Hirvosen arvion mukaan 10 000–15 000 kappaletta.

Helteestä potkua myyntiin

Jos kesä olisi ollut kylmä ja sateinen, nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ilmalämpöpumppujen myyntiluvut voisivat tänä vuonna jäädä 5 000–10 000 laitetta pienemmiksi. Hellejaksot myyvät hyvin. ”Noin viikko hellejakson jälkeen laitteiden kysynnässä näkyy selvä piikki ja asennusajat alkavat venyä”, Hirvonen kertoo.

Edellisen kesän helteet vaikuttavat kuitenkin myös seuraavan kevään myyntiin, sillä kaukoviisaat hankkivat laitteen hyvissä ajoin alkukesästä.

Yksittäinen viileä kesä ei kuitenkaan enää jatkossa rauhoita kysyntää, sillä ilmastomuutoksen myötä myös helteisten jaksojen todennäköisyys ja pituus kasvavat. Eikä suomalaisia asuntoja ole suunniteltu pitämään hellettä loitolla.

Jäähdytystarve kasvussa

Suomi on uusimassa lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyviä asetuksia EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi Energy Performance of Buildings Directive EPBD:n myötä. Suomen energiatehokkuusasetusten päivitysehdotuksessa asuntojen kesäajan sisälämpötilan ylärajaa lasketaan ja asuntojen kuumuuden arviointiin käytettyjä lämpötiloja nostetaan. Sisälämpötilan jäähdytysraja-arvo laskisi 27 asteesta 26 asteeseen.

Auringon lämpösäteilyn pääsyä asuntoon tullaan estämään nykyistä tehokkaammin passiivisen viilennyksen avulla. Se tarkoittaa rakennuksia varjostavia puita ja viherseiniä ja -kattoja, kaihtimia, verhoja ja ikkunakalvoja. Ne eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan lisäksi uusissa asuinkerrostaloissa luultavasti tullaan edellyttämään myös koneellista jäähdytystä.

Olemassa olevien asuntojen tilanteeseen asetuksella ei ole vaikutusta. ”Meillähän on Suomessa satojatuhansia asuntoja, jotka muuttuvat pitkäkestoisilla helteillä asumiskelvottomiksi. Kun sisälämpötila nousee asunnossa yli 30 asteeseen, se lisää terveysriskejä erityisesti pitkäaikaissairaille ja ikäihmisille”, Hirvonen huomauttaa.

”Vanhaan kerrostaloon keskitettyä ilmastointia tai jäähdytysjärjestelmää ei yleensä pysty tai kannata rakentaa. Monissa kohteissa huoneistokohtaiset jäähdytyslaitteet ovat ainoa mahdollisuus jäähdyttää huoneilmaa.” Ilmalämpöpumppujen avulla vanhojen rakennusten asunnot saadaan pidettyä asuinkelpoisina myös kuumien kesien aikana.

Jäähdytys ei kaada taloutta

Helteillä heräävät myös somekommentoijat, jotka ovat usein liikuttavan varmoja, että parin viikon jäähdytyskäyttö riittää kumoamaan ilmalämpöpumpulla lämmityskaudella saavutetut säästöt energialaskussa. Virhekäsitys on yllättävän sitkeä, joskin valistuksen myötä vähitellen vaimenemassa. Ehkä jäähdyttämistä itse kokeilleet ovat myös omasta sähkölaskustaan huomanneet, mitä ilmalämpöpumpulla jäähdyttäminen oikeasti maksaa.

”Yhden ilmalämpöpumpun sähkönkulutus jää Suomen tämänkin kesäisissä jäähdytysolosuhteissa alle 10 kWh/vrk, eli 15 c/kWh sähkön hinnalla alle 1,5 euroon päivässä. 30 hellepäivän jäähdytys vie sähköä alle 300 kWh/a ja merkitsee maksimissaan 50 euron laskua. Ilmalämpöpumpulla säästää tyypillisesti 3 000–7 000 kWh/a eli 450–1 000 euroa, Hirvonen vakuuttaa.