Jäähalli ottaa täyden hyödyn irti aurinkovoimasta

Pääkaupunkiseudulla jääurheilulajien harjoitteluajat ovat kortilla. Espoossa helpotusta tilanteeseen tuo Matinkylään valmistunut Ilmatar Areena, josta löytyvät kolme jääkiekkokaukaloa ja urheilijoilta kiitosta saaneet oheistilat.

Liikuntapaikkamestari Mikko Kauhasen suurimman ylpeydenaiheen näkeminen vaatii kuitenkin kiipeämistä jäähallin katolle. Siellä lähes koko laajan kattopinta-alan peittää noin 800 aurinkopaneelia, joiden yhteisteho nousee 408 kilowattipiikkiin.

”Toukokuusta elokuun loppuun aurinkovoima kattaa arviolta 80 prosenttia jäähallin sähkönkulutuksesta, josta suurin osa menee kylmäkoneistojen pyörittämiseen. Kesälläkin pidämme vähintään kaksi kaukaloa jäädytettynä”, Kauhanen sanoo.

Edelläkävijä myös energiankierrätyksessä

Kauhasen tiedossa ei ole, että missään muussa Suomen jäähallissa aurinkovoimaa hyödynnettäisiin yhtä paljon kuin Ilmatar Areenassa. Myös energiankierrätyksessä Matinkylän jääurheilukeskus näyttää mallia muille. Vuonna 2021 käyttöön otetussa kiinteistössä talo- ja kylmäteknisten järjestelmien suunnittelu on perustunut pitkälle vietyyn energiasimulointiin. Sen pohjalta pystyttiin rakentamaan mahdollisimman energiatehokas ja toimintavarma kokonaisuus.

Energiankulutus on optimoitu hyödyntämään jäähdytyksen lauhdelämpöä kaikissa mahdollisissa lämmitysjärjestelmissä. Kiinteistön pääasiallisena lämmönlähteenä toimii mittavan kylmälaitoksen jäähdytyskoneista syntyvä lauhdelämpö. ”Kaukolämpöliittymää kiinteistöön ei tarvinnut vetää”, Kauhanen kertoo.

Jää huolletaan jokaisen vuoron välissä

Ilmatar Areenan kolme jääkenttää on sijoitettu ensimmäiseen kerrokseen kahteen erilliseen hallitilaan, joiden välissä on puku- ja aputilat. Joukkuepukuhuoneita on 24 kappaletta. Rakennuksen toisessa kerroksessa on yleisön aula-, katsomo- ja ravintolatilat. Saman katon alta löytyvät myös kattavasti varusteltu kuntosali ja pieni liikuntahalli. Taitoluistelijat voivat kuivaharjoitella liikkeitään tiloissa, joiden seinää reunustavat kaiteet ja isot peilit kuten tanssistudiossa.

Urheiluseurojen lisäksi hallia käyttävät koulut ja työpaikat. Myös vapaalle yleisöluistelulle on varattu aikoja. Jäähalli on avoinna aamuseitsemästä iltayhteentoista. Vilkkainta on iltaisin ja viikonloppuisin.

Arkipäivänä yhdessä kaukalossa harjoittelevat espoolaisen kiekkoseuran A-juniorit. Heidän jääaikansa päätyttyä kaukalossa pyörähtää jäänhoitokone, joka peittää jäähän syntyneet urat, kerää pintaan kerääntyneen lumen ja levittää jäätä liukastavan ohuen vesikerroksen.

”Kymmenen minuuttia kestävä jäänhoito tehdään jokaisen tunnin kestävän jäävuoron jälkeen. Aikaa pinnan jäätymiseen ei jää paljon, joten jäähdytysjärjestelmä on pidettävä riittävän kovalla”, Kauhanen kertoo.

Kylmälaitos toiminut suunnitellusti

Jääurheilukeskuksen kylmälaitos on sijoitettu pitkulaiseen laitetilaan rakennuksen toiselle sivustalle. Seitsemän järeän ruuvikompressorin yhteenlaskettu jäähdytysteho on noin 2,2 MW.  Siitä riittää tehoa sisäjääratojen ohella myös pihalla sijaitsevalle tekojäälle, jota aletaan jäädyttää ulkolämpötilan laskiessa +5 asteen tienoille. Ulkona jäädytettävää pinta-alaa on 6 000 neliömetriä eli lähes täysimittaisen jääpallokentän kokoinen alue.

Kauhasella on jäähallien hoitamisesta parinkymmenen vuoden kokemus. Ilmatar Areenassa hän on työskennellyt keskuksen alusta lähtien. ”Kylmäkoneiston käyttöönotto sujui hyvin, eikä käytön aikanakaan ole ollut suurempia ongelmia.”

Kapasiteettia kylmälaitoksessa on riittänyt hyvin. Seitsemää kompressoria ei ole vielä tarvinnut käynnistää kertaakaan yhtä aikaa, vaan normaalikäytössä muutaman koneikon tehot riittävät. Kylmälaitoksesta kylmä siirtyy kaukaloiden betonilaatan alla kulkeviin jäähdytysputkistoihin, joissa virtaa 24-prosenttinen suolaliuos. Jään alle menevä kylmä on -11,5 ja paluukylmä -9.

”Suolaliuosta käytetään kaikissa Espoon jäähalleissa. Suolaliuos kestää -25 asteen pakkasta, jolloin sitä voidaan käyttää myös ulkojääradan jäähdytykseen.”

Lauhdelämpö lämmittää koko kiinteistön

Kylmälaitoksesta talteen otettu lauhdelämpö nostetaan 250 kW:n lämpöpumpulla noin 68 asteeseen, jolloin sillä voidaan lämmittää käytännössä koko kiinteistö. ”Talvella lämpöpumpussa voisi olla hieman enemmän tehoja. Toisaalta kesällä pumppu ei joudu tekemään paljon töitä.”

Vanhoissa jäähalleissa ongelmana on ilmankosteuden liiallinen nousu etenkin syksyn kosteilla keleillä. Kauhasen mukaan Ilmatar Areenassa tätä vaivaa ei ole ilmennyt, vaan suhteellinen ilmankosteus saadaan pidettyä hyvin noin 67 prosentissa.

”Järjestelmä on suunniteltu niin, että talvella ulkojäätä jäähdyttävä koneikko toimii kesällä kylmän lähteenä rakennuksen ilmankuivatuksessa. Jäähdytys ilmanvaihtokoneille hoidetaan glykolivesikierrolla.”

Kirkas jää vaatii omat niksinsä

Mikko Kauhasen tiimissä on 11 työntekijää, joiden on kylmätekniikan perusteiden ohella hallittava myös laadukkaan jään huoltamisen ja tekemisen niksit. Päivittäisten huoltotoimien ohella kunkin kaukalon jää sulatetaan parin vuoden väliajoin, jolloin päästään sulattamaan myös kaukalon ulkopuolelle kertynyt jää ja tekemään tarvittavat huoltotyöt.

Kaukalon jääkerros on noin neljän sentin paksuinen. Uuden jään tekeminen alkaa levittämällä betonilaatalle muutama millimetri kerralla noin 25-asteista vettä. Kauhasen mukaan esimerkiksi laatasta irronneet epäpuhtaudet nousevat veden jäätyessä pintaan, jolloin ne on helppo höylätä jäänhoitokoneella heti tuoreeltaan.

Jään puhtaus on Ilmatar Areenassa kaikki kaikessa. HSY:n vesijohtovesi ei kelpaa sellaisenaan, vaan vesi kulkee oman nelivaiheisen suodatusjärjestelmän läpi ennen käyttöä. ”Väitän, että meillä on yksi Suomen kirkkaimmista jäistä kaukalossa.”