Jäähalleista pieniruokaisia

”Suomalainen jäähallirakentaminen on niin turvallisuuden kuin energiataloudenkin osalta hyvällä mallilla. Jäähalleja on asukkaita ja harrastajia ajatellen riittävästi ja jääsubstanssiosaamisessa olemme aivan maailman kärkiluokkaa”, Suomen Jääkiekkoliiton olosuhdepäällikkö Manu Varho vakuuttaa.

Haasteita kuitenkin riittää, ja hallien pitäminen riittävällä tasolla nielee rahaa. Eikä vähiten siksi, että niitä on paljon: Suomessa on 241 jäähallia, joista osa on kaksi- ja osa kolmirataisia.

Hyvin rakennetun jäähallin elinkaari on noin 30 vuotta. Sen jälkeen tarvitaan peruskorjaus. ”Jos se jää tekemättä, kymmenen vuoden päästä pitää pohtia, kannattaako hallia korjata ollenkaan”, Varho huomauttaa.

Jäähalleistamme 180 on jo saavuttanut peruskorjausiän. Seuraavan 5–10 vuoden päästä 60 jäärataa yltää samaan kategoriaan.

Jäähallien peruskorjaustarpeisiin vaikuttavat sekä F-kaasu- että REACH-asetus. Jälkimmäisessä säädetään kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista sekä tiedottamisesta toimitusketjussa. ”Iso osa jäähalleista on kuitenkin ammoniakkilaitoksia, jotka täyttävät kylmäainekriteerit. Laitosten energiatehokkuus on kuitenkin heikolla tolalla.”

Osa halleista on rakennettu tai peruskorjattu aikaisemmin puutteellisella tietotaidolla.

Kaikista halleista energiapihejä

Suomi-Kiekon nykyinen strategia ulottuu vuoteen 2026 ja seuraava on parhaillaan tekeillä. Yksi suomalaisen jääkiekon strategian painopisteistä on taata menestyksen ja kasvun mahdollistavat olosuhteet. Suomeen tulisi siis syntyä vuosittain yhdestä kolmeen uutta jäähallia ja 3–5 tekojäärataa, joiden lisäksi 5–7:ssä olemassa olevista halleista tehtäisiin perusparannukset.

Suomen Jääkiekkoliitto on käynnistänyt yhdessä Ramboll Oy:n kanssa Kestävät jäähallit – hankkeen uusien ja peruskorjattavien hallien energiatehokkuuden sekä hiilijalan- ja kädenjäljen parantamiseen. Uusien jäähallien suunnittelussa painotetaan ympäristövaikutusten minimoimista, arkkitehtonisia arvoja, saavutettavuutta ja monikäyttöisyyttä. ”Jäähallimme ovat jatkossa sosiaalisia kohtaamisia varten rakennettuja jääurheilukeskuksia, jotka ovat suunniteltu palvelemaan mahdollisimman laajoja käyttäjäryhmiä.”

Varho sanoo, että jäähallien tulee jatkossa olla erittäin pieniruokaisia, siis kuluttaa mahdollisimman vähän energiaa. Hallissa tuotettu energia pitäisi myös pystyä kuluttamaan itse.

”Energian myyminen on harvoin kannattavaa, siksi energiaa varastoidaan maailmalla geokaivoihin, varastointipattereihin ja -akkuihin hyvin tuloksin. Esimerkiksi Oslossa sijaitsevassa Jordal Amfi -jäähallissa on vain kolme prosenttia ulkopuolelta tulevaa ostoenergiaa ja 97 prosenttia itse tuotettua ja varastoitua energiaa”, Varho kertoo.

Kylmä energiatehokkaasti

Liiton Olosuhdevaliokunta on aktiivisesti mukana suunnittelemassa ja koordinoimassa jäähalli- ja tekojääanalyysin toteutuksia. Apuna on kylmätekniikan huippuasiantuntijana ympäristö- ja energiatekniikan diplomi-insinööri Markus Laine A-Insinööreistä.

”Ensisijaisesti pyritään pienentämään jäähallin kylmäenergian tarvetta. Toiseksi se tuotetaan energiatehokkaasti ja vasta kolmanneksi pohditaan, miten syntyvä lauhdelämpö saadaan hyödynnettyä”, Laine korostaa.

Lauhdelämpö edellä -tyyppinen lähestymistapa ei Laineen mukaan sinänsä ole väärä, mutta vaatii tarkkaa kokonaisuuden tarkastelua. Jos kylmäkoneiston sähkönkulutusta lähdetään kasvattamaan, jotta saadaan enemmän lauhdelämpöä, voidaanko olla varmoja, että kokonaiskustannukset todella laskevat? Tämä on otettava huomioon erityisesti vertailtaessa hiilidioksidi- ja ammoniakkilaitoksia.

”Tavanomainen harjoitusjäähalli pystyy kattamaan omat lämmitystarpeensa lähes täysin lauhdelämmöllä, mikäli järjestelmän on suunniteltu ja säädetty toimimaan hyvin. Yleisesti kuvitellaan, että jäähalli voisi tuottaa runsaasti lämpöä myös muiden tarpeisiin. Lämpimissä ulkolämpötiloissa lauhdelämpöylijäämää kyllä tulee, mutta ei vuoden ympäri.”

”Jo useammassakin suomalaisessa jäähallissa kylmätekniikka on uusittu siten, että paikallinen energiayhtiö on ottanut vastuulleen kylmäkoneiston hankinnan, huollon ja ylläpidon. Usein lauhdelämpöylijäämä hyödynnetään kaukolämpöverkkoon. Energiayhtiö myy jäähallille kylmä- ja lämpöenergiaa palveluna, ja halliyhtiö/kunta välttää kalliin kertainvestoinnin ja keventää omaa tasettaan. Tätä vaihtoehtoa jäähallin kylmätekniikkasaneerausta suunnittelevan tahon kannattaa selvittä”, Laine neuvoo.