Yliopistotason opetus alkamassa Suomessa 14 vuoden jälkeen

Kylmäala on suuren muutoksen keskellä. Uusi F-kaasuasetus ohjaa nyt vahvasti luonnollisten kylmäaineiden käyttöön. Valmisteilla oleva REACH-asetuksen ns. ikuisuuskemikaalien PFAS:ien kielto tulee mitä todennäköisimmin vielä vauhdittamaan niihin siirtymistä. Luonnolliset kylmäaineet tarvitsevat nyt myös luvat, joten niiden päivitystarve on alalla merkittävä. Tästä enemmän muissa tämän lehden artikkeleissa.

Kun halutaan eroon fossiilista polttoaineista, on kylmäala merkittävässä roolissa. Energiamurros ohjaa myös käyttämään lämpöpumpputeknologiaa suuremmissa kohteissa, esimerkiksi datakeskusten hukkalämpöä hyödynnetään kaukolämmön lämmönlähteenä. Kaikki nämä lisäävät koulutetun ja osaavan henkilöstön tarvetta.

Alaa vaivaava osaavan työvoiman pula ei ole helpottanut, eikä viime vuonna valmistuneiden määrä täytä alan tarvetta. Täystyöllisyyden uskotaan jatkuvan ainakin 2040-luvulle, jos ei pidempäänkin. Vaikka koulutuspaikat ja -mahdollisuudet ovat lisääntyneet, se ei tule riittämään. Yhtenä alan suurena haasteena on se, että suoraan peruskoulusta valmistuneille ei juuri löydy alan oppipaikkoja.

Hyvä ja toimiva ja jopa suositeltava väylä kylmäalalle on ensin opiskella joko putki- tai sähköasentajaksi ja jatkaa sen jälkeen erikoistumalla kylmäosaajaksi. Esimerkiksi putkiasentajaksi voi opiskella Suomessa yli 50 oppilaitoksessa. Myös sähköalan opintoja on tarjolla laajasti. Sekä putkiasentajan että sähköasentajan osaamisesta on myös merkittävää hyötyä kylmäalalla.

Valmistuneiden määrä pieneni edellisestä vuodesta, sillä vuonna 2024 oppilaitoksista valmistui alan opiskelijoita vähemmän kuin vuonna 2023. Vähennys oli kuitenkin pääosin osatutkinnoissa. Kaiken kaikkiaan valmistuneita oli vuonna 2024 yhteensä 1611 (vuonna 2023 1 863). Valmistuneista ylivoimaisesti suurin osa eli noin 85 prosenttia sai pätevyyden alle 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Suurin puute alalla on kuitenkin yhä tekijöistä, joilla on pätevyys yli 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Oppilaitosten mukaan kylmäalan opintojen kysyntä on edelleen kasvanut, mutta alaa vaivaa yhä opettajapula joka rajoittaa opetuksen tarjoamista.

Merkittävänä haasteena kylmäalan kehitykselle on ollut se, että yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, tiedeyliopistossa tai korkeakoulussa ei ole voinut edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa. Yksittäisiä kursseja on ollut tarjolla ammattikorkeakouluissa eri puolella Suomea.

Merkittävä parannus tähän on kuitenkin tullut tämän vuoden aikana. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu LUT on perustanut lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin, ja valitun professorin odotetaan aloittavan vielä tämän vuoden puolella.

Tampereen yliopisto on perustanut talotekniikan professuurin, ja professorina on toukokuun alussa aloittanut Piia Sormunen. Vielä ei tosin ole tiedossa, missä määrin Tampereella tullaan tarjoamaan kylmäalan opintoja.

Ammatillisessa koulutuksessa useita mahdollisuuksia

Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat talotekniikan perustutkinto, kylmäasennuksen osaamisala ja talotekniikan ammattitutkinto, kylmäasennuksen osaamisala sekä talotekniikan erikoisammattitutkinto, kylmämestari, jotka kaikki oikeuttavat yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden huolto- ja asennuspätevyyteen. Alle 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden, kuten ilma- ja maalämpöpumppujen, huolto- ja asennuspätevyyden voi myös saada tutkinnon osia suorittamalla. Myös lämpöpumppuasentajan pätevyyden voi saada perus- ja ammattitutkintojen osasuorituksilla.

Tarjolla on useita eri opiskelumuotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja päiväopiskelua sekä esimerkiksi alan vaihtajille suunnattuja yrityskohtaisesti järjestettyjä koulutuksia.

Talotekniikan perustutkinto, kylmäasennuksen osaamisala

Talotekniikan perustutkinto antaa kylmäasennukseen suuntautuvalle opiskelijalle kattavat kylmätekniikan perustaidot. Valmistunut kylmäasentaja osaa huoltaa ja asentaa itsenäisesti erilaisia kylmälaitteita annettujen ohjeiden mukaisesti sekä hallitsee alan perustyökalut ja menetelmät.

Perustutkinto on tarkoitettu aloittelijalle, jolla ei ole lainkaan kylmäalan kokemusta tai henkilölle, jolla on vasta muutaman vuoden työkokemus. Perustutkinnolla voi osoittaa pätevyytensä toimia itsenäisesti yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyössä. Perustutkinto suoritetaan ammatillisena peruskoulutuksena nuorisoasteen ammattikouluissa tai aikuisväestön näyttötutkintona. Opinnot on usein mahdollista suorittaa joustavasti esimerkiksi osittaisina etäopintoina tai oppisopimuskoulutuksena.

Perustutkinnon kylmäasennuksen tutkintoja voivat järjestää kaikki oppilaitokset, joilla on talotekniikan perustutkinnon järjestämislupa (56 oppilaitosta) riippumatta opettajien kylmätekniikan tuntemuksesta. Näistä oppilaitoksista 14, eli kaksi enemmän kuin vuosi sitten, tarjoaa yli 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasentajan perustutkintoa. Lisäksi kuusi oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan perustutkinto). Perustutkinnon suoritti vuonna 2024 vain 36 henkilöä (v. 2023 94). Osatutkinnon suoritti 141 henkilöä (v. 2023 174). Tässä näkyy ilmalämpöpumppujen kysynnän väheneminen. Alalle saatiin siis yhteensä 177 uutta yli 3 kilon kylmäasentajaa (v. 2023 268 kpl)

Osatutkintoja, kuten pienkylmälaitteiden asennus ja huolto, tarjoaa useampi oppilaitos eri puolilla Suomea.

Kylmäalan perustutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa toimiva yhteispohjoismainen Utbildning Nord. Heillä on myös suomenkielinen koulutusohjelma.

Talotekniikan ammattitutkinto, kylmäasennuksen osaamisala

Ammattitutkinto (AT) on tarkoitettu jo muutaman vuoden ammatissa toimineille asentajille oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen toteennäyttämiseen. Kylmäasentajan ammattitutkinnolla voi osoittaa pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä. Ammattitutkinnon suorittaneen tehtävät monipuolistuvat, ja hän voi esimerkiksi säätää ja käynnistää kylmälaitoksen. Lisäksi hän voi tarvittaessa toimia asennustyömaan työnjohtajana ja perehdyttää uusia kylmäasentajia työtehtäviin. Aina perustutkintoa ei edes tarvita ammattitutkinnon suorittamiseksi. Tutkinnon suorittaminen onnistuu, jos alan työkokemusta on ehtinyt kertyä useampi vuosi.

Talotekniikan ammattitutkintojen järjestämislupa on 34 oppilaitoksella. Tässäkin on kahden oppilaitoksen lisäys viime vuoteen verrattuna. Kylmäasentajan ammattitutkintoa saa järjestää kuitenkin vain 14 (viime vuonna 10) oppilaitosta, jotka kaikki myös järjestävät sitä. Kaksi muuta oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esimerkiksi lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta. Ammattitutkinnon suoritti vuonna 2024 63 henkilöä (v. 2023 65) ja osatutkinnon kylmäaineiden käsitteleminen 268 henkilöä (vuonna 2023 143). Lisäksi osatutkinnon lämpöpumppujen asentaminen ja huoltaminen suoritti vuonna 2024 483 henkilöä (v. 2023 862). Myös tässä näkyy voimakkaasti ilmalämpöpumppujen kysynnän lasku.

Osatutkintoja lämpöpumppujen asennus ja huolto tarjoaa useampi oppilaitos eri puolilla Suomea.

Kylmäasentajan ammattitutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa yhteispohjoismainen Utbildning Nord.

PT = perustutkinto, AT = ammattitutkinto, EAT = erikoisammattitutkinto

Talotekniikan erikoisammattitutkinto, kylmämestari

Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (EAT) on tarkoitettu jo useamman vuoden kylmäalalla toimineelle henkilölle vahvistamaan hänen osaamistaan tyypillisissä kylmäalan toimihenkilötöissä kylmälaitoksen suunnittelussa, tarjouslaskennassa ja projektinhoidossa. Kylmämestarin tutkinto korvaa kylmäalalta puuttuvan insinööritutkinnon, ja sillä voi osoittaa myös pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.

Kylmämestarin (EAT) erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, ja se koostuu kolmesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan erikoisammattitutkintojen järjestämislupa on 13 oppilaitoksella, ja kylmämestarin erikoisammattitutkinnon järjestämislupa on luvan haltijoista vain neljällä oppilaitoksella. Näistä kaksi oppilaitosta tarjoaa tätä koulutusta, Careeria Vantaalla sekä Koulutuskeskus Salpaus Lahdessa. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 2024 18 henkilöä (2023 16 henkilöä). Osatutkintoja suoritettiin 3 kpl (2023 2 kpl).