SKLL on valvonut 50 vuotta alan etuja

Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry:n perustamiskokous pidettiin 10.1.1975. Ensitöikseen uusi järjestö julkaisi alalle yhteiset toimitus- ja takuuehdot.

Kylmäalan toiminnan laadun parantaminen on ollut SKLL:n keskeinen työsarka kautta vuosikymmenien. Alkuaikoina tähän vaikutettiin ajamalla alan auktorisointeja ja lisäämällä koulutusta. Esimerkiksi kylmäasentajan tutkinto valmisteltiin yhteistyössä opetusviranomaisten kanssa.

Myös kylmäaineisiin liittyvät muutokset ovat olleet tärkeässä osassa SKLL:n edunvalvontatyötä ja jäsenviestintää 1990-luvulta lähtien. 2000-luvulla hallitseviksi teemoiksi nousivat F kaasuasetusten edellyttämät muutokset. KylmäExtra-lehti on ollut merkittävä SKLL:n viestikanava kylmäalan asiakkaille.

Edunvalvonta keskeinen työsarka

SKLL:n yhteistyö vuonna 1955 perustetun Suomen Kylmäyhdistyksen kanssa on ollut tiivistä alusta lähtien. Kylmäyhdistys on henkilöyhdistys ja SKLL edustaa yrityksiä, mutta yhteisiä intressejä riittää muun muassa alan koulutuksessa ja tiedon jakamisessa.

Myös vaikuttamistyötä on tehty yhdessä kylmäalan lainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Tätä kautta on päästy keskustelemaan päätöksiä valmistelevien virkamiesten kanssa ja tuomaan pöytään toimialan argumentit.

SKLL:n:n hallituksen puheenjohtaja Mika Kapanen sanoo, että viime vuosina esimerkiksi F-kaasuja koskeva sääntely ja painelaitesäädökset ovat olleet tarkassa seurannassa. Tulevina vuosina tapetille nousee esimerkiksi uusi Reach-asetus, joka voi tuoda rajoituksia PFAS-yhdisteitä sisältävien kylmäaineiden käyttöön.

”SKLL seuraa jäsenyritysten puolesta, mitä poliittisessa päätöksenteossa ja lainsäädännön valmistelussa mennään. Tavoitteena on vaikuttaa asioihin jo valmisteluvaiheessa”, Kapanen linjaa.

Koulutuksen parantamisessa riittää tekemistä

Koulutusasioissa SKLL ja alan yritykset olivat merkittävä taustavoima, kun LUT-yliopistoon saatiin lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuuri. Kapasen mielestä vaikuttamistyötä riittää, sillä kylmäalan koulutus ei ole sillä tasolla kuin pitäisi. ”Kukaan ei koulutusasioissa aja koko Suomen etua, vaan oppilaitokset katsovat vain omaa etuansa. Meidän on pidettävä ääntä alan tarpeiden puolesta.”

SKLL:n jäsenkunta koostuu noin 200 yrityksestä, jotka edustavat urakoitsijoita, valmistajia, tukkuliikkeitä ja suunnittelutoimistoja. Kapanen huomauttaa, että kylmäalan painoarvo yhteiskunnalle elintärkeiden toimintojen varmistamisessa korostuu tulevaisuudessa. Yhä suurempi osa lämmityksestä saadaan lämpöpumppujen avulla erityyppisistä lämmöistä. Myös kylmäntuotannon tarpeet kasvavat, kun ilmasto lämpenee ja hellejaksot pitenevät.