Pikkukauppojen R290

Helsingissä sijaitsevan K-Market Kivikko uudistettiin kesällä 2024. Alun perin vuonna 2006 rakennetun myymälän kylmäjärjestelmä oli uusittava ja kalusteetkin olivat tulleet käyttöikänsä päähän. Myymäläkylmä toteutettiin waterloop-järjestelmällä.

”Valikoimme ulkonäöltään ja vetoisuudeltaan meille parhaiten sopivia kalusteita ja saimme viisi tarjousta. Niistä valitsimme CoolForsin”, kauppias Tomi Pilkevaara kertoo.

Myymälässä on pakkaskalusteita 11 ja pluskalusteita 33 metriä ja lisänä maitokaappi. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy leikkelekalusteen punertavaan valoon, joka kuulemma parantaa tuotteiden kestävyyttä. Myös hedelmät ovat ovellisissa kaapeissa.

Pilkevaara on vuoden kokemuksella ratkaisuun hyvin tyytyväinen. Sähkölasku on pudonnut entiseen verrattuna 30 prosenttia ja asiakkailtakin on tullut vain positiivista palautetta.

Waterloop tai CO₂

Propaani, kylmäaineena R290, ilmestyi myymälöihin hieman yli kymmenen vuotta sitten omakoneellisten kalusteiden myötä. ”Toteutus tehdään joko suoralla (ilma)lauhdutuksella myymälään, tai ns. waterloop-kalusteena, jolloin lauhdutus tapahtuu liuosverkostoon. Myös hybridikalusteita on käytössä, jolloin molemmat toiminnot löytyvät samasta kalusteesta. Varsinaisia kylmäjärjestelmiähän propaanilla ei tehdä”, HOK–Elannon talotekniikkapäällikkö, vanhempi kylmätekniikan asiantuntija Mikko Keitaanranta tiivistää.

Suurissa elintarvikemyymälöissä, Keskolla siis K-Supermarketeissa ja Citymarketeissa, kylmää tuottavat hiilidioksidilaitokset, pienet kauppapaikat toteutetaan waterloop-kalusteilla ja kylmäaineena on propaani.

”Jokaisessa kalusteessa on omat liuosputkistonsa ja vaihtimensa, mutta toisin kuin ilmalauhdutteisissa kalusteissa, syntyvä lauhdelämpö saadaan hallitusti poistettua myymälän sisältä”, Keskon talotekniikkapäällikkö Antti Hakala selittää.

Ilmalauhdutteisia, helposti liikuteltavia omakoneellisia kalusteita löytyy toki myös edelleen kaikenkokoisista myymälöistä.

Tuttu juttu

Niin S-ryhmässä kuin Keskollakin on waterloop-järjestelmistä jo pitkä kokemus. Keskolla ensimmäiset asennettiin yli kymmenen vuotta sitten.

Myymäläremontit saadaan niillä toteutettua tehokkaasti ja nopeasti. Pienissä myymälöissä investointikustannukset ovat hiilidioksidia edullisemmat.

Tekniikka on myös kylmäalalla vuosien kuluessa ehditty ottaa haltuun. ”Käytännössä kaikki urakointiliikkeet toimittavat ja asentavat waterloop-tekniikkaa”, Keitaanranta huomauttaa.

Hakalan mukaan huoltokaan ole enää ongelma, vaikka liuosputkiston kanssa joudutaankin työskentelemään.

Täytöskoko ei ongelma

Pienessäkin myymälässä on kymmenittäin kylmäkalusteita. Niissä kaikissa on siis propaanitäytös, mutta se on hyvin pieni. Yksittäisessä kalusteessa on 1–3 eri kylmäainepiirejä.

”Täytökset kalusteissa ovat niin pieniä, että ne eivät aiheuta mitään erityistoimenpiteitä”, Keitaanranta sanoo. ”Kaikissa sisäasenteisissa lauhdelämpöpumpuissa on tosin vaatimuksena ”hätätuuletus”-toiminnot propaanikylmäaineen takia.”

Keskon myymälöissä kylmähuoneissa käytetään joka tapauksessa lisäturvaa tuomassa kylmäainevuotoantureita mahdollisen vuototilanteen varalta.

Hyvä kylmäaine

Kylmäaineena propaani on mainio. Erot esimerkiksi energiatehokkuudessa ovat muihin käytössä oleviin kylmäaineisiin nähden Keitaanrannan mukaan marginaaliset.

Hakala sanoo, että nykyiset waterloop-kalusteet ovat taajuusmuuttajakompressorien ansiosta jo erittäin energiatehokkaita. ”Jos ajatellaan vain kylmätekniikkaa, eroa hiilidioksidikylmään ei käytännössä enää ole. Hiilidioksidilaitoshan on todella energiatehokas talvella, mutta waterloop taas kesähelteillä energiatehokkaampi.”

Eroa koko kiinteistön tasolla syntyy siinä, että hiilidioksidikylmälaitoksissa kaikki lauhdelämpö otetaan talteen ja saadaan hyödynnettyä, joten tällöin kokonaishyötysuhde on parempi. Waterloop-kalusteiden tuottamaa lauhdelämpöä ei aina oteta talteen. Näin voidaan toki tehdä, mutta jotta se voitaisiin hyödyntää kiinteistön lämmitysjärjestelmässä, se on lämpöpumpulla priimattava, siis nostettava haluttuun lämpötilatasoon.