Kylmäalalla on edelleen huutava työvoimapula
KylmäExtra-lehden vuotuinen koulutuskartoitus osoittaa, että kylmäalan opinnoista valmistuneita on jälleen jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Tästä huolimatta osaajien tarpeeseen ei saada vieläkään riittävästi helpotusta oppilaitoksista.
Teksti Pauli Tarna Kuvat iStock
Kylmäala on suuren muutoksen edessä. Uusi F-kaasuasetus ohjaa yhä enemmän luonnollisten kylmäaineiden käyttöön. Kylmäalalla on myös erittäin tärkeä rooli vihreässä siirtymässä, kun halutaan eroon fossiilista polttoaineista. Energiamurros ohjaa myös käyttämään lämpöpumpputeknologiaa suuremmissa kohteissa, esimerkiksi datakeskusten hukkalämpö hyödynnetään kaukolämmön lämmönlähteenä.
Alalla on edelleen huutava työvoimapula. Täystyöllisyyden uskotaan jatkuvan ainakin 2040-luvulla, jos ei pidempäänkin. Vaikka koulutuspaikat ja -mahdollisuudet ovatkin lisääntyneet, valmistuneiden määrä ei täytä läheskään alan tarvetta. Koulutusta pyritään uudistamaan ainakin uuden F-kaasusasetuksen tuomilta osin. Yhtenä alan suurena haasteena on se, että suoraan peruskoulusta valmistuneille löytyy kylmäalan koulutusta ainoastaan kolmessa oppilaitoksessa: Turussa, Kuopiossa sekä Maarianhaminassa Ahvenanmaalla.
Hyvä väylä kylmäalalle on ensin opiskella joko putki- tai sähköasentajaksi ja jatkaa sen jälkeen erikoistumalla kylmäosaajaksi. Esimerkiksi putkiasentajaksi voi opiskella Suomessa yli 50 oppilaitoksessa. Myös sähköalan opintoja on tarjolla laajasti. Sekä putkiasentajan että sähköasentajan osaamisesta on merkittävää hyötyä kylmäalalla.
Valmistuneiden määrä jatkoi viime vuonna kasvuaan, sillä vuonna 2023 oppilaitoksista valmistui alan opiskelijoita jonkin verran enemmän kuin vuonna 2022. Siitä huolimatta määrä on edelleen liian pieni alan tarpeisin nähden. Kaiken kaikkiaan valmistuneita oli vuonna 2023 yhteensä 1 861 (vuonna 2022 1 732). Valmistuneista ylivoimaisesti suurin osa eli noin 80 prosenttia sai pätevyyden alle 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Suurin puute alalla on kuitenkin yhä tekijöistä, joilla on pätevyys yli 3 kg kylmäaineita sisältäviin laitteisiin. Oppilaitosten mukaan kylmäalan opintojen kysyntä on edelleen kasvanut, mutta alaa vaivaa yhä opettajapula, joka rajoittaa opetuksen tarjoamista.
Merkittävänä haasteena kylmäalan kehitykselle on se, että yhdessäkään ammattikorkeakoulussa, tiedeyliopistossa tai korkeakoulussa ei edelleenkään voi lukea edes sivuaineena kylmä-, jäähdytys- tai lämpöpumpputekniikkaa. Yksittäisiä kursseja on kuitenkin tarjolla jonkin verran eri puolella Suomea.
Tähän on kuitenkin mahdollisesti tulossa parannusta, sillä Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu LUT hakee rahoitusta lämpöpumppu- ja kylmätekniikan professuurin perustamiseksi. Myös Tampereen yliopisto on perustanut talotekniikan professuurin, ja professorin rekrytointi on käynnissä. Vielä ei ole tiedossa, missä määrin Tampereella tullaan tarjoamaan kylmäalan opintoja.
Ammatillisessa koulutuksessa useita mahdollisuuksia
Ammatillisessa koulutuksessa kylmäalan tutkintoja ovat kylmäasentajan perustutkinto ja ammattitutkinto sekä kylmämestarin erikoisammattitutkinto, jotka kaikki oikeuttavat yli 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden huolto- ja asennuspätevyyteen. Alle 3 kg kylmäainetta sisältävien laitteiden, kuten ilma- ja maalämpöpumppujen, huolto- ja asennuspätevyyteen johtaa lämmityslaiteasentajan perustutkinto tai ammattitutkinto. Lämpöpumppuasentajan pätevyyden voi saada myös perus- ja ammattitutkintojen osasuorituksilla.
Tarjolla on useita eri opiskelumuotoja, kuten oppisopimuskoulutusta ja päiväopiskelua sekä esimerkiksi alan vaihtajille suunnattuja yrityskohtaisesti järjestettyjä koulutuksia.
Ammatillisten tutkintojen voimassa olevat opetussuunnitelmat:
https://eperusteet.opintopolku.fi
Tutkintojen järjestämisoikeudet:
https://oiva.okm.fi/fi/jarjestamis-ja-yllapitamisluvat/ammatillinen-koulutus
Kylmäasentajan perustutkinto
Tutkinto antaa kylmäasennukseen suuntautuvalle opiskelijalle kattavat kylmätekniikan perustaidot. Valmistunut kylmäasentaja osaa huoltaa ja asentaa itsenäisesti erilaisia kylmälaitteita annettujen ohjeiden mukaisesti sekä hallitsee alan perustyökalut ja menetelmät.
Kylmäasentajan perustutkinto on tarkoitettu aloittelijalle tai henkilölle, jolla on vasta muutaman vuoden työkokemus. Perustutkinnolla voi osoittaa pätevyytensä toimia itsenäisesti yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien kylmälaitteiden asennus- ja huoltotyössä. Perustutkinto suoritetaan ammatillisena peruskoulutuksena nuorisoasteen ammattikouluissa tai aikuisväestön näyttötutkintona. Opinnot on usein mahdollista suorittaa joustavasti esimerkiksi osittaisina etäopintoina tai oppisopimuskoulutuksena.
Perustutkinnon kylmäasennuksen tutkintoja voivat järjestää kaikki oppilaitokset, joilla on talotekniikan perustutkinnon järjestämislupa (57 oppilaitosta) riippumatta opettajien kylmätekniikan tuntemuksesta. Näistä oppilaitoksista kaksitoista tarjoaa yli 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasentajan perustutkintoa. Lisäksi seitsemän oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esim. lämmityslaiteasentajan perustutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta. Perustutkinnon suoritti vuonna 2023 94 henkilöä (v. 2022 89) ja osatutkinnon Pienkylmälaitteiden ja ilmalämpöpumppujen asentaminen (alle 3 kg) 507 henkilöä (v. 2022 376). Osatutkinnon, jossa on vähintään kaksi tutkinnon osaa, suoritti 174 henkilöä (v. 2022 218). Tässä näkyy edelleen voimakkaasti lisääntynyt ilmalämpöpumppujen kysyntä.
Kylmäasentajan perustutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa yhteispohjoismainen Utbildning Nord.
Ammattikorkeakoulujen koulutustarjonta
Ammattikorkeakoulu (tilanne 21.9.2024) | Opintosuunta |
---|---|
Helsinki, Metropolia AMK | Talotekniikka |
Joensuu, Joensuun AMK Karelia | Talotekniikka, Energia- ja ympäristötekniikka |
Jyväskylä, Jyväskylän AMK, JAMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Kotka, Kaakkois-Suomen AMK, XAMK | Energiatekniikka |
Maarianhamina, Högskolan på Åland | Maskinteknik |
Mikkeli, Kaakkois-Suomen AMK, XAMK | Talotekniikka |
Oulu, Oulun AMK, OAMK | Energiatekniikka, Talotekniikka |
Pori, Satakunnan AMK, SAMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Rovaniemi, Lapin AMK | Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka |
Tampere, Tampereen AMK, TAMK | LVI-talotekniikka |
Turku, Turun AMK | Energia- ja ympäristötekniikka |
Ylivieska, Centria AMK | Sähkö- ja automaatiotekniikka |
Ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonta
Ammatillinen oppilaitos (tilanne 1.10.2024) | Koulutustarjontaa v. 2024–2025 | |||
---|---|---|---|---|
PT | AT | EAT | ||
Helsinki, Taitotalo | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Kerava, Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä KEUDA | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Kouvola, Kouvolan Ammattiopisto, EDUKO | alle 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Kuopio, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Lahti, Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä | --- | yli 3 kg | --- | |
Lapua, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä SEDU | yli 3 kg | --- | --- | |
Oulu, Taitotalo | yli 3 kg | alle 3 kg | --- | |
Pori, Länsirannikon Koulutus Oy Winnova | alle 3 kg | --- | --- | |
Rovaniemi, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä REDU | yli 3 kg | --- | --- | |
Siilinjärvi, Savon koulutuskuntayhtymä SAKKY | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Tampere, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, TAKK | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Turku, Turun Aikuiskoulutuskeskus | yli 3 kg | yli 3 kg | --- | |
Turku, Turun ammatti-instituutti | yli 3 kg | --- | --- | |
Vantaa, Careeria | yli 3 kg | yli 3 kg | yli 3 kg | |
Övertorneå, Ruotsi, Utbildning Nord | yli 3 kg | yli 3 kg | --- |
PT = perustutkinto, AT = ammattitutkinto, EAT = erikoisammattitutkinto
Kylmäasentajan ammattitutkinto
Kylmäasentajan ammattitutkinto (AT) on tarkoitettu jo muutaman vuoden ammatissa toimineille asentajille oman ammattitaidon kehittämiseen ja osaamisen toteennäyttämiseen. Kylmäasentajan ammattitutkinnolla voi osoittaa pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä. Lisäksi hän voi tarvittaessa toimia asennustyömaan työnjohtajana ja perehdyttää uusia kylmäasentajia työtehtäviin. Aina perustutkintoa ei edes tarvita ammattitutkinnon suorittamiseksi. Tutkinnon suorittaminen onnistuu, jos alan työkokemusta on ehtinyt kertyä useampi vuosi.
Talotekniikan ammattitutkintojen järjestämislupa on 32 oppilaitoksella. Kylmäasentajan ammattitutkintoa saa järjestää kuitenkin vain kymmenen oppilaitosta, jotka kaikki myös järjestävät sitä. Kolme muuta oppilaitosta tarjoaa alle 3 kilon pätevyyteen johtavaa kylmäasennuksen koulutusta (esimerkiksi lämmityslaiteasentajan ammattitutkinto) tai osia kylmäasennuksen koulutuksesta Ammattitutkinnon suoritti vuonna 2023 65 henkilöä (v. 2022 35) ja osatutkinnon Kylmäaineiden käsitteleminen 143 henkilöä (vuonna 2022 145). Lisäksi osatutkinnon Lämpöpumppujen asentaminen ja huoltaminen suoritti vuonna 2023 862 henkilöä (v. 2021 844). Myös tässä näkyy voimakkaasti energian hinnan epävarmuuden aiheuttama lämpöpumppubuumi.
Kylmäasentajan ammattitutkintoa tarjoaa myös Ruotsin puolella Ylitorniossa yhteispohjoismainen Utbildning Nord.
Kylmämestarin erikoisammattitutkinto
Kylmämestarin erikoisammattitutkinto (EAT) on tarkoitettu jo useamman vuoden kylmäalalla toimineelle henkilölle vahvistamaan hänen osaamistaan tyypillisissä kylmäalan toimihenkilötöissä kylmälaitoksen suunnittelussa, tarjouslaskennassa ja projektinhoidossa. Kylmämestarin tutkinto korvaa kylmäalalta puuttuvan insinööritutkinnon, ja sillä voi osoittaa myös pätevyyden toimia yli 3 kiloa kylmäainetta sisältävien laitteiden asennus- ja huoltotyön vastuuhenkilönä.
Kylmämestarin (EAT) erikoisammattitutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä, ja se koostuu kolmesta pakollisesta osasta ja yhdestä valinnaisesta osasta. Talotekniikan erikoisammattitutkintojen järjestämislupa on 17 oppilaitoksella, ja kylmämestarin erikoisammattitutkinnon järjestämislupa on luvan haltijoista vain neljällä oppilaitoksella. Näistä kaksi oppilaitosta tarjoaa tätä koulutusta, Careeria Vantaalla sekä Keski- Uudenmaan Koulutuskuntayhtymä Keuda Keravalla. Kylmämestarin erikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 2023 16 henkilöä (2022 25 henkilöä).
KylmäExtra 2/2024
- Pääkirjoitus: Alan ylityöllisyys – koko Suomen haaste?
- Yritykset ammentavat uutta tutkimushankkeesta
- Kylmätekniikan professuuri voi toteutua ensi vuonna
- Energiajärjestelmien integrointi vaatii lisää osaamista
- Uuden F-kaasuasetuksen vaatimuksia astumassa voimaan
- Jäähalli ottaa täyden hyödyn irti aurinkovoimasta
- Lumitehdas varmistaa luistavat ladut Hakunilassa
- Jäähalleista pieniruokaisia
- Kylmätekniikan koulutuspäivät tulevat taas
- SKLL koulutti F-kaasuasetuksesta ja painelaitesäädöksistä
- Kylmäalalla on edelleen huutava työvoimapula
- Räätälöityä kylmäkoulutusta Savossa
- Ruotsi avasi suomalaisille lämpöpumpuille ovet maailmalle
- Syväkylmää tarvitaan monella toimialalla
- Vauhtia lämpöpumppualan vientiin ja palvelukehitykseen
- Arvostettu lämpöpumppupalkinto Suomeen
- Alan töissä: Huoltotöissä ratkaisee hyvä asiakaspalvelu
- Talotekniikka-alalle tarvitaan uusia osaajia