Datan puute vaikeuttaa rakennusten energiatehokkuuden seurantaa

Tampereen yliopiston ”Hiilineutraalit energiaratkaisut ja lämpöpumpputeknologia”-hankkeessa (HybE) pyrittiin selvittämään, miten erilaiset energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ovat käytännössä toimineet. Hyvin toteutetuissa lämpöpumppuhankkeissa hyödyt ovatkin suuria. Useissa energiakorjauskohteissa, joissa lämpöpumppujen ohella on toteutettu muita järjestelmäpäivityksiä ja ohjaustapamuutoksia, on kaukolämmön kulutusta voitu pudottaa 50–70 prosenttia ilman merkittävää sähkönkulutuksen kasvua.

Järjestelmien toiminnan tarkempi seuraaminen on kuitenkin vaikeaa, koska mittausdata on puutteellista tai vaikeasti saatavilla. Energiaremontteja ja lämpöpumppujärjestelmiä suunnittelevat konsulttitoimistot eivät lähtökohtaisesti ole mukana ylläpidossa rakennushankkeen valmistuttua eivätkä näin ollen saa käyttöönsä mittauksiin perustuvaa tietoa siitä, miten järjestelmä todellisuudessa toimii.

Monissa kohteissa lämpöpumppujen energiantuotantoa ja sähkönkulutusta ei mitata erikseen, vaan käytössä on ainoastaan koko kiinteistön kulutustieto. Joskus taas tarvittava mittari on jopa kytketty etävalvomoon, mutta siitä ei kerätä historiatietoja. Osa kiinteistöomistajista tallentaa tarkempaa tuntidataa vain lyhyeltä ajanjaksolta. Joskus tämä on tahatonta. Eräs ylläpito organisaatio huomasi ikäväkseen, että vaikka historiatietoja oli pyritty tallentamaan pitkältä ajalta, tietokannan maksimikoko olikin ylittynyt jo muutaman kuukauden datakertymällä, jolloin uusi mittaustieto päätyi nopeasti ylikirjoittamaan vanhaa dataa, joka ei sitten ollut enää palautettavissa.

Useat toimijat raportoivat, että monimutkaiset hybridienergiajärjestelmät voivat vaatia vuosien virityksen toimiakseen toivotulla tavalla. Myös yksinkertaisemmiksi ajateltujen ilmavesilämpöpumppujen jäätymisongelmat ovat aiheuttaneet harmaita hiuksia kiinteistöomistajille.

Maalämpöjärjestelmien energiatehokkuusraporteissa harvoin näkee energiakentän lämpötilan kehitystä ja kentän mahdollisen regeneroinnin vaikutusta, millä on suuri merkitys järjestelmän pitkän aikavälin toiminnalle. Järjestelmäoperaattorin palkkaaminen ylläpitämään järjestelmiä on raportoidusti parantunut toimivuutta, mutta jopa operaattoreiden asiantuntijoilta analyysiin tarvittavan datan koostaminen voi vaatia usean päivän työn. Tämä kielii ongelmista datan keruun ja analysoinnin standardoimisessa.

Puolueettoman tiedon puute voi vaikeuttaa investointipäätösten tekemistä, kun on kuultu huhuja eri järjestelmien ongelmista ja pelätään mainospuheiden uhriksi jäämistä. Joitain julkisia tietokantoja toteutetuista energiatehokkuushankkeista on pyritty toteuttamaan verkkoon, mutta haasteena on niiden tilapäinen luonne tai raportoidun tiedon rajoitteet ja vertailukelvottomuus. Erityisesti monimutkaisissa järjestelmissä on vaikea ymmärtää eri osien merkitystä kokonaisuudessa.

Rakennusten energiatehokkuuden seurantaa tulisi kehittää siten, että yksittäisten järjestelmienkin toimivuus voidaan todeta vaivattomasti. Avoimen vertailutiedon kerryttäminen edistää hyvien ratkaisujen leviämistä ja kannustaa haastavampien vaihtoehtojen ongelmanratkontaan.