Careeria valmistautuu valtavaan koulutusrumbaan

Kylmän pätevyyspäivitykset tuovat lähes kaikki koulun penkille.

Teksti Dakota Lavento Kuvat Dakota Lavento

Careerian opettajat perehtymässä Vantaan Hakunilan ulkotekojääradan ammoniakkikoneistoon. Kuva: Kristiina Eerola.

Ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille itäisellä Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla järjestävän Careerian Tikkurilan toimipiste on tullut tutuksi sadoille kylmätekniikkaa opiskeleville jo 16 vuoden ajan. Viime vuosina Careerian kylmätekniikan osasto on profiloitunut yli 3 kg:n asentajien kouluttajaksi eri kylmän osa-alueille. Ympäri Suomea saapuvia opiskelijoita opettaa viisi eri kylmätekniikan aloilla kannuksensa hankkinutta opettajaa. Careeriassa järjestetään myös kylmän rekrykoulutusta ja täydennyskoulutusta yritysten tarpeisiin.

Viime vuosina opiskelijoita on vuosittain ollut yli 700. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Jo ensi vuosi voi olla aivan toisenlainen, huomattavasti kiireisempi.

”Kun luonnolliset kylmäaineet tulivat EU:n uuden F-kaasuasetuksen ((EU) 2024/573) voimaan astumisen myötä kylmäainepätevyyksien piiriin, sillä oli melkoinen vaikutus kylmäalan tutkintoihin, koulutukseen ja olemassa oleviin pätevyyksiin”, Careerian kylmätekniikan opettaja Matti Jokela summaa.

Tutkinnon uudistamisessa iso työ

Talotekniikan perustutkinnon kylmäasennuksen osaamisalan opinnoissa ei aikaisemmin oikeastaan ollenkaan otettu huomioon luonnollisia kylmäaineita. Kovin paljon syvällisemmin niitä ei käsitelty ammattitutkinnossakaan. Tutkinnot oli siis uudistettava tältä osin, ja nykyisin Careeriassa aloittavat opiskelijat opiskelevat jo uusien tutkintovaatimusten mukaan.

Tutkinnon uudistaminen on oppilaitokselle valtava työ. ”Lainsäädännön mukaan opiskelijoille on annettava mahdollisuus tällaisessa tilanteessa vaihtaa uusien tutkintoperusteiden mukaiseen tutkintoon. Meillä on täällä satoja opiskelijoita, ja vain viisi ei ole tähän mahdollisuuteen tarttunut. Kaikki vanhat oppisopimukset puretaan, opiskelijat otetaan uusina opiskelijoina takaisin, tehdään uudet oppisopimukset ja henkilökohtaistaminen tehdään alusta alkaen uudestaan. Se haluttiin tehdä, koska eihän se olisi opiskelijoille ja yrityksille muuten reilua”, Jokela painottaa.

Careeriassa muutos tarkoitti myös merkittäviä investointeja. Hiilivetykylmäaineiden opetusta varten oli koneikot. Uusi hiilidioksidiboosteri on aivan vastaavaa, samoilla komponenteilla varustettu kuin kaupankylmässä käytettävä, mutta teholtaan pienempi.

”Meillä on Careeriassa tärkeää, että olemme ajan hermolla. Uudistus vaati laiteinvestointeja, mutta myös henkilökunnan kouluttautumista uuteen tekniikkaan. Kouluttautumista on tehty ristiin kouluttamalla, osallistumalla kansainvälisille luennoille, lukemalla lainsäädäntöä, tekemällä ekskursioita ja suunnittelemalla yhdessä uusia koulutuksia”, Jokela kertoo.

Opettaja Matti Jokela Careerian hiilidioksidiboosterin vierellä. ”Se on aivan samanlainen kuin myymälöissäkin on, mutta teholtaan pienempi”, hän kertoo tyytyväisenä.

Kaikki kerralla

Thomas Karvonen on liikkeellä vastuu- ja asentajapäivityskoulutusten kanssa ajoissa.

Kylmälaitoskäyttäjä Thomas Karvonen työskentelee Adven Oy:llä Inexin Sipoon varaston kymppinä: hän huolehtii kylmälaitoksen kunnossapidosta, siitä, että huollot ja lakisääteiset tarkastukset tehdään aikataulussa. ”Kilpailutan urakoitsijat, ja välillä vaihdan jonkun anturin”, hän selittää.

Karvonen tuli kylmäalalle kaverin houkuttelemana kymmenen vuotta sitten. Koulutukseltaan hän on sähköasentaja. Kylmä osoittautui kuitenkin kutsumusalaksi. Hän on viihtynyt vaihtelevassa työssään hyvin. Työ yhdistää sekä sähköä, automaatiota että kylmätekniikkaa. ”Tässä ei ole koskaan valmis, siitä ala on hyvä!”

Opiskelua se on Karvoselta vaatinut. Kahden vuoden työskentelyn jälkeen yrityksen toimitusjohtaja patisti hänet opiskelemaan kylmäasentajan ammattitutkintoa. Kylmämestarin tutkinnon hän suoritti jo Advenissa ollessaan pari vuotta sitten.

Kuluvana syksynä Karvonen on Careeriassa opiskelemassa uusia vastuu- ja asentajapätevyyksiä niin ammoniakkia, hiilidioksidia kuin F-kaasujakin varten. ”Minun kohdallani se tarkoittaa muutamaa koulupäivää, ei sen ihmeempää. Sinänsä kaikki on tuttua, sillä työskentelen niiden parissa.”

Karvonen sanoo pysyneensä hyvin kärryillä alan kehityksestä Kylmäpäivien ansiosta. ”Sieltähän saa uusimman ja parhaan tiedon.”

Kylmän opiskelijoille hän toivoisi opetettavan nykyistä enemmän aivan käytännön tekemistä, kuten työkalujen käyttämistä ja ennen kaikkea omien jälkien siivoamista. Se kun tuntuu olevan nuorille kovin vaikeaa.

Kaikki koulunpenkille

Myös jo alalla olevilla on jatkossa edessä opiskelua. Uudet kylmäainepätevyydet on haettava, ja samassa yhteydessä kylmäpätevyyksistä tulee määräaikaisia.

Careerian kylmäalan koulutusten asiakasvastaava Kristiina Eerola on kiertänyt ympäri maata matkasaarnaajana kertomassa yrityksille, että kaikkien kylmäalalla toimivien tulee kouluttautua 12.3 2029 mennessä.

”Tai itse asiassa kouluttautua täytyy 12. joulukuuta 2028 mennessä, jollei halua pätevyyksiinsä katkosta. Uutta pätevyyttä pitää lain mukaan hakea kolme kuukautta ennen kuin edellinen päättyy”, hän täsmentää.

Tämä tarkoittaa, että kylmäalan yrityksen kaikki asentajat ja vastuuhenkilöt on siis lähetettävä koulutettavaksi.

Jokela on laskenut, että kylmäalalle tulee nyt yhteensä yhdeksän pätevyyttä, ja ne kaikki on siis päivitettävä uusimman lainsäädännön vaatimusten mukaiseksi.

Ammoniakin, hiilidioksidin ja F-kaasujen kanssa työskentelevälle kysymys ei ole kovin raskaasta ruljanssista. ”Asioita ei siis tarvitse suorittaa uudestaan, mutta uusi lainsäädäntö pitää tenttiä ja puuttuvat osat suorittaa tavalla tai toisella”, Jokela sanoo. ”Pätevyyksien päivittämiseen Careeriassa menee 1–12 päivää henkilökohtaistamisen mukaan riippuen siitä, kuinka monta pätevyyttä tarvitsee ja millainen työkokemus on.”

Kylmämestareita lukuun ottamatta kaikkien alalla toimivien tulee opiskella vähintään yksi päivä. Kylmämestarin tutkinto pitää sisällään luonnolliset kylmäaineet, ja heidän edellytetään tutkintoperusteissaankin pitävän jatkuvasti yllä ammattitaitoaan ja seuraavan alan kehitystä. TUKESin tulkinnan mukaan he eivät tarvitse koulutusta, mutta pätevyyttä heidän pitää silti hakea.

Jotta pätevyyden saa, koulutuksesta pitää olla todistus, josta ilmenee, että se on osatutkintotodistus. Mikä tahansa kurssi ei siis pätevyyden saamiseen ei kelpaa. On myös muistettava tarkistaa, tarvitseeko sekä vastuuhenkilö- että asentajapätevyyden.

Määräaikaisuus muistettava

Pätevyydet ovat jatkossa määräaikaisia. Seitsemän vuoden määräaika lasketaan siitä hetkestä, kun hakemus laitetaan TUKESiin. Eerola muistuttaa, että yksilön kannalta on järkevintä huolehtia, että kaikki pätevyydet vanhenevat samaan aikaan, jotta ne voi uusia kerralla.

Yrityksen taas on tärkeää porrastaa henkilökuntansa pätevyyksien uusiminen. On iso riski, jos ne kaikki vanhenevat samaan aikaan.

”Kannattaa myös ehdottomasti ryhtyä kouluttautumaan ajoissa eikä jättää viimeiselle vuodelle, ettei 2028 jää satoja kylmäasentajia ilman pätevyyksiä”, Jokela painottaa.

Alan oppilaitoksissa Careeria mukaan lukien on edessä suuri työ kaikkien alalla toimivien pätevyyskoulutusten järjestämisessä. ”Jännittää, jokohan ensi vuosi on sitten ensimmäinen
tuhannen opiskelijan vuosi”, Eerola miettii.

Alan tutkinnot pähkinänkuoressa

Talotekniikan perustutkinto, kylmäasennuksen osaamisala on aloittelijan tutkinto, josta valmistuu kylmäasentajaksi. Sitä voi tulla opiskelemaan nuorisoasteella tai aikuisena aivan pystymetsästäkin tai oltuaan vähän aikaa alalla, mutta tehtyään lähinnä yksipuolisia rutiinitehtäviä.

Talotekniikan ammattitutkinto, kylmäasennuksen osaamisala, on tarkoitettu kylmäasentajalle, jonka työtehtävät ovat monipuolisia. Yhtenä vaatimuksena on, että hän myös säätää ja käynnistää kylmälaitoksen. Kylmäasentajan tulee siis vetää työmaita ja toimia nokkamiehenä, ei ainoastaan asentaa muiden joukossa.

Perustutkinnon voi suorittaa ns. koulun penkillä opiskellen. Ammattitutkintoon vaaditaan aina työpaikka, joten se suoritetaan oppisopimuksella.

Talotekniikan erikoisammattitutkinto, kylmätekniikan osaamisala, edellyttää opiskelijalta, että hänellä on vähintään 25 tuntia viikossa kylmämestarin työtehtäviä, kuten kylmälaitoksen suunnittelua, tarjouslaskentaa ja projektinjohtoa.

–On lainvastaista tehdä oppisopimus henkilölle, jolla ei ole työpaikkaa, jossa hän ei tällaisia työtehtäviä tee, Jokela painottaa.